Uhanalaisajot-pyöräilytempaus järjestetään Turussa Suomen luonnon päivänä

Mediatiedote
Luonto-Liiton ilmastoryhmä
Julkaisuvapaa heti

Nuorten pyöräilytempauksella halutaan nostaa esille luonnon monimuotoisuuden uhkaavaa hupenemista

Luonto-Liiton ilmastoryhmä järjestää jo toista kertaa Uhanalaisajot-tempauksen, sillä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on tuotava laajemmin esille julkisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa ilmastonmuutoksen rinnalla, jotta nykyinen kehityssuunta saadaan kääntymään.

Pyöräilytempauksessa kukin osallistuja edustaa yhtä uhanalaista suomalaista eläinlajia teeman mukaisella asulla. Tänä vuonna tempaus järjestetään Suomen luonnon päivänä 29.8. ja sitä seuraavana sunnuntaina 30.8. useissa eri kaupungeissa samanaikaisesti. 

Uhanalaisajot järjestetään Turussa, Helsingissä ja Tampereella sekä mahdollisesti muillakin paikkakunnilla. Tempauksen osallistujat pyöräilevät kulkueena kaupungin läpi pukeutuneina uhanalaisia suomalaisia eläinlajeja edustaviin asuihin. Uhanalaisajoja koordinoi Luonto-Liiton nuorten ilmastoryhmä, ja mukaan tempaukseen voi ilmoittautua kuka tahansa luonnon monimuotoisuuden tilanteesta huolestunut. 

Turussa tempaus alkaa Tuomiokirkon edestä lauantaina 29.8. klo 14. Kaupunkiajojen jälkeen lähdetään pidemmälle pyöräretkelle Saariston pienelle rengastielle.

Tuoreen tutkimuksen (Syke ja Luke) mukaan Suomella on nyt tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Suomen valtion kansallisen biodiversiteettistrategian tavoite vuosille 2012-2020 oli lajikadon pysäyttäminen. Tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu, ja lajiston köyhtyminen on jatkunut hälyttävää vauhtia. Tällä hetkellä jo joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen.

Uhanalaisajoista keskustellaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #uhanalaisajot. Luonto-Liiton ilmastoryhmä tiedottaa tempauksesta omilla sosiaalisen median kanavillaan, esittelee tempaukseen osallistuvien pyöräilijöiden edustamia uhanalaisia lajeja ja jakaa kuvia myös median käyttöön.

Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus-, ympäristökasvatus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Se on myös Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Luonto-Liiton ilmastoryhmä on nuorten aktiivien muodostama valtakunnallinen ryhmittymä, joka järjestää monenlaista ilmastoteemoihin liittyvää toimintaa.

Lisätiedot tempauksesta ja haastattelupyynnöt: 

Henna Kurki, tempauksen koordinaattori (Turku)
email: henna_kurki97@hotmail.com
puh: 0400 371 258 

Luonto-Liiton ilmastoryhmä sosiaalisessa mediassa:

Instagram @llilmastoryhma
Twitter @ilmastoryhma
Facebook @LLilmastoryhma  

Taustatietoa: 

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää. https://www.luke.fi/uutinen/luonnon-monimuotoisuuden-vaheneminen-voidaan-pysayttaa 

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. https://punainenkirja.laji.fi

 

Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Mediatiedote 20.9.2019
Turun ilmastoryhmä
Julkaisuvapaa heti

Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Turun ilmastoryhmä järjestää polkupyöräilytempauksen, jolla halutaan saada lisää huomiota luonnon monimuotoisuuden uhkaavalle hupenemiselle ja edistää sen nousemista julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen rinnalle. Pyöräilymatka alkaa Turusta aamulla 26.9. ja huipentuu Helsinkiin Earth Strike -ilmastolakkopäivänä 27.9.

Viikolla 39 vietetään maailmanlaajuista ilmastotoimintaviikkoa, sillä on kulunut vuosi ruotsalaisen Greta Thunbergin ensimmäisestä koululakosta, josta syntyi globaali ilmiö. Viikon aikana järjestetään runsaasti ilmastoteemoihin liittyviä tapahtumia. Perjantaina 27.9. ilmastolakkoillaan eri puolilla maailmaa otsikolla Earth Strike, ja isoja lakkotempauksia nähdään myös Suomessa monissa kaupungeissa. Uhanalaisajot – Extinction Race -pyöräilytempaus päättyy Helsinkiin ilmastolakkopäivänä.

Pyöräilytempauksessa kukin osallistuja edustaa yhtä uhanalaista suomalaista eläinlajia teeman mukaisella asulla. Tempausta koordinoi Turun ilmastoryhmä, mutta pyöräilijöitä tulee mukaan myös muista kaupungeista matkan varrelta. Pyöräilijät etenevät pikkuteitä pitkin Turusta Helsinkiin. Pyöräilyreitti julkaistaan tempauksen alla.

Tuorein uhanalaisuusarvio osoittaa, että Suomen eliölajiston uhanalaistumista ei ole onnistuttu pysäyttämään. Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa.

Uhanalaisajot-tempauksella halutaan nostaa biodiversiteettikriisi ilmastonmuutoksen rinnalle yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luonnonsuojelu on myös ilmastoteko. Monilla toimenpiteillä voidaan hillitä yhtä aikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Ilmastokriisiä ei pidä torjua monimuotoisuuden kustannuksella vaan sitä tukien.

“Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, eikä aikaa enää ole. Meidän on toimittava nyt”, sanoo tempausta vetävä 22-vuotias Henna Kurki Turun ilmastoryhmästä.

Uhanalaisajoista keskustellaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #uhanalaisajot ja #extinctionrace. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri tiedottaa tempauksesta omilla sosiaalisen median kanavillaan, esittelee tempaukseen osallistuvien pyöräilijöiden edustamia uhanalaisia lajeja ja jakaa kuvia myös median käyttöön.

Turun ilmastoryhmä on Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin alla toimiva nuorten ryhmittymä, joka järjestää monenlaista ilmastoteemoihin liittyvää toimintaa. Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus-, ympäristökasvatus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Se on myös Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö.

Lisätiedot tempauksesta ja haastattelupyynnöt:

Henna Kurki, tempauksen koordinaattori
email: henna_kurki97@hotmail.com
puh: 0400 371 258

Taustatietoa:

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 punainenkirja.laji.fi

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri:
luontoliitto.fi/vasp
instagram.com/llvasp
twitter.com/llvasp
facebook.com/vspiiri

Ethän tuikkaa lähimetsääsi tuleen!

Syttyvää on Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin kesäkampanja, jonka tarkoitus on muistuttaa metsäpalovaarasta, turvallisesta tulenteosta ja jokamiehenoikeuksista.

Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun maasto on kuiva. Silloin ei saa tehdä avotulta, sillä tulipalon vaara on ilmeinen. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta sellaista tulta, joka saattaa levitä ympäristöön maata pitkin tai kipinöinnin välityksellä. Myös kertakäyttögrillien käyttäminen on avotulen tekemistä.

Metsäpalovaroituksen aikaan tulen saa tehdä ainoastaan maasta eristettyyn grilliin, tiiliseen tai kiviseen tulisijaan tai muuhun vastaavaan rakennelmaan, josta tuli ei voi levitä edes kipinöinä. Esimerkiksi retkeilykohteiden hormillisia keittokatoksia voi useimmiten käyttää.

Retkeilykohteiden tulentekopaikoilla on harvoin opasteita metsäpalovaaran huomioimisesta ja turvallisesta tulenteosta. Niinpä on luonnossa liikkujan omalla vastuulla ottaa selvää asiasta. Pätevä retkeilijä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa.

Varmista aina ennen tulentekoa, onko metsäpalovaroitus voimassa: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Luonnontilassa tulipalo on metsän luontainen uusiutumiskeino, joka lisää metsän monimuotoisuutta. Kuitenkin Etelä-Suomen pirstoutuneissa metsissä palo voi olla joillekin eliölajeille iso kriisi, koska niillä ei ole muuta paikkaa mihin siirtyä. Useimmat metsäpalot Suomessa ovat ihmisen aikaansaannosta ja johtuvat nimenomaan huolimattomasta tulenkäsittelystä.

Pinta-alaltaan pienet lähiluontokohteet ovat erityisen alttiita huolimattoman tulenteon riskeille. Vapaaksi päässyt tuli voi hävittää koko metsän, minkä myötä retkeilykohde ei ole enää entiseen tapaan käytettävissä ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon arvostuksen kannalta tärkeitä lähiluontokohteita ei ole varaa menettää. Kaupunkiluonnossa metsäpalo on myös vakava uhka yleiselle turvallisuudelle.

Maastopalot aiheuttivat mittavia tuhoja ympäri Eurooppaa viime kesän aikana. Pelkästään Ruotsissa metsää ja maastoa on arvioitu olleen tulessa noin 25 000 hehtaarin alueella, ja viranomaiset olivat huolissaan siitä, etteivät ihmiset huomioineet metsäpalovaroitusta. Myös Suomessa maastopalojen riski oli poikkeuksellisen korkea koko maassa.

Ilmatieteen laitos on arvioinut, että ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpalojen riski kasvaa jonkin verran kuluvan vuosisadan aikana Suomessa. Tutkimuksen mukaan korkean metsäpaloriskin päivien havaittiin lisääntyvän vuosisadan loppuun mennessä 10–40 prosenttia käytetystä päästöskenaariosta riippuen. Laajat metsäpalot myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Lähteet: Metsähallitus (luontoon.fi), Ilmatieteen laitos, Pelastustoimi, Yle
Kuvat: Satu Suvanto

Puolueet eivät ole sitoutuneet riittäviin ilmastotoimiin – järjestöjen kampanja kirittää rohkeaa ilmastopolitiikkaa

Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, puolueiden ohjelmissa ilmastokriisin vakavuus ei vielä näy riittävästi. Korvaamaton-kampanjassa yhdeksän ympäristö- jakehitysjärjestöä vaatii yhdessä vapaaehtoisten ja tunnettujen vaikuttajien kanssa lisää konkretiaa Suomen ilmastopolitiikkaan.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa siihen, että Suomi tekee osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Lupauksen ja useimpien puolueiden ohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden välillä on kuitenkin vielä liian iso kuilu. Järjestöt kirittävätkin puolueita aitoihin ilmastovaaleihin tänään alkavassa Korvaamaton-ilmastovaalikampanjassa ja ovat laatineet toimenpidelistan 1,5 asteen Suomelle. Jotta Suomen ilmastopolitiikka saadaan 1,5 asteen mukaiseksi, luonnon tulee sitoa enemmän hiilidioksidia kuin ihminen aiheuttaa vuonna 2030.

"Suomessa pitää esimerkiksi päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä, investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen, sekä vähentää metsien hakkuita. Tarvitsemme nyt käyttöön kaikki uskottavasti päästöjä vähentävät keinot, jotka ovat sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija ​Mia Rahunen​.

Kampanjassa ovat mukana Birdlife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi. Järjestöt ovat esittäneet nykyisille eduskuntapuolueille tarkentavia kysymyksiä, joiden pohjalta tehtävä analyysi puolueiden tämänhetkisistä ilmastokannoista julkaistaan maaliskuun puoliväliin mennessä.

”Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille korvaamattomia ja rakkaita asioita. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt, kaikki muut hyvät yhteiskunnalliset tavoitteet vesittyvät. Meidän pitää varmistaa, että poliitikot osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja kohtelevat ilmastonmuutosta kriisinä. Seuraavan eduskunnan on mahdollistettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho​.

Korvaamaton-kampanjassa suomalaiset jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa tunnisteella #korvaamaton ja näyttävät poliitikoille, mitä heille korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa. Myös monet tunnetut suomalaiset kannustavat puolueita pikaisiin toimiin ja kertovat, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on heille tärkeää. Yksi kampanjan tukijoista on presidentti ​Tarja Halonen.

"Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole luopumista meille tutuista asioista, vaan se on paremman elämän turvaamista sekä meille että seuraaville sukupolville. Suomessa on keinoja ilmastokriisin torjuntaan ja tähän muutokseen tarvittavat resurssit, joten meillä on ainutlaatuinen tilanne näyttää rohkaisevaa esimerkkiä ilmastopäätöksissä", Halonen sanoo.

Korvaamaton-ilmastovaalikampanja käynnistyy 28. helmikuuta.

Lisätiedot:

Fingo: Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 050 3176686, ​hanna.aho@fingo.fi
Greenpeace: Olli Tiainen, ilmasto- ja energiavastaava, p. 040-1648606, ​olli.tiainen@greenpeace.org
SLL: Otto Bruun, suojeluasiantuntija, p. 040-6313399, ​otto.bruun@sll.fi
WWF Suomi: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, p. 0​50 4344972​, ​mia.rahunen@wwf.fi
Korvaamaton-kampanjan koordinaattori: Varpu Sairinen, p. 040-4875391, ​varpu.sairinen@sll.fi

www.korvaamaton.fi

#korvaamaton #ilmastovaalit #nytonpakko

Jokiranta pimeni Earth Hourin kunniaksi

Teksti: Sofia Böling
Kuva: Elli K.

Maailmanlaajuista Earth Houria vietettiin tänään ympäri maailman klo 20.30 alkaen paikallista aikaa. Tapahtuman perusideana on sammuttaa valot tunniksi ja osoittaa siten huoli ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoden tapahtuman teemana oli Maailman suurin kynttiläillallinen. Se muistuttaa meitä ruuan ilmastovaikutuksista.

Vasp ja Greenpeacen Turun paikallisryhmä juhlivat Earth Houria lyhtytempauksella. Kaksitoista reipasta osallistujaa kiipesi Samppalinnanmäelle katsomaan, sammuvatko valot. Sammuivathan ne, ainakin osittain: Tuomiokirkon kellojen lyödessä kaksi kertaa ensin Tuomiokirkko ja sen jälkeen vaiheittain jokiranta pimenivät. Pettymyksen tuottivat Turun kaupungintalo, Turun taidemuseo ja laivat Aurajokirannassa, jotka loistivat näköalapaikalta räikeinä.

WWF kertoo, että Earth Houriin osallistui tänä vuonna yli 30 000 suomalaista.

Varsinaissuomalaiset luontoliittolaiset olivat ahkerimpia pyöräilemään

Vasp hävisi Kilometrikisassa Luonto-Liiton Uudenmaan piirille yhteensä poljetuissa kilometreissä, mutta pyöräilimme eniten henkilöä kohden 

Teksti: Sofia Böling

Kilometrikisa on leikkimielinen pyöräilykilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräiltyjä kilometrejään sähköiseen palveluun. Kisaa käytiin tänä kesänä 1.5.-22.9., siis vapusta auton vapaapäivään. Kisa edistää kestävää liikkumista ja arkiliikuntaa.

Vasp saa olla ylpeä kilometrikisaajistaan, jotka pyöräilivät joukkueemme Luonto-Liiton voittoon. Kisaan osallistuivat Vaspin lisäksi Luonto-Liitosta Uudenmaan piiri ja keskustoimisto. Joukkeet kisasivat piensarjassa (alle 25 hlö joukkueessa), jossa Vasp sijoittui 693. sijalle, Uudenmaan piiri 906. sijalle ja keskustoimisto 1607. sijalle. Piensarjaan kuului yhteensä 2128 joukkuetta. Näin ollen Vasp oli parempi kuin 67,4% kaikista piensarjan joukkueista!

Huikeimpia olivat kisan tilastot bensan ja hiilidioksidipäästöjen pienenemisestä. Vasp säästi yhteensä 304 litraa bensaa ja säästi 760 kg hiilidioksidia. On toki huomioitava, ettemme olisi autoilleet kaikkia pyöräilemiämme matkoja kuitenkaan, vaikka emme olisi olleetkaan mukana kisassa, toisin kuin moni keskivertokansalainen.

Lähde: http://kilometrikisa.fi/teams

Climate March ei vielä riitä

Teksti: Sofia Böling

21.9. kansainvälinen Avaaz-verkosto järjesti ilmastomarsseja ympäri maailmaa 2646 tapahtumassa 162 maassa. Osallistujia oli yli 675 000. Mielenosoitusten tarkoituksena oli paitsi painostaa päättäjiä tekemään päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä myös näyttää mielenosoituksista saatu kuvamateriaali maailman vaikutusvaltaisille henkilöille New Yorkin ilmastokokouksessa 23.9., jossa Avaaz-järjestöllä oli vartin puheenvuoro.

Yhden päivän kokouksessa ei ollut tarkoitus neuvotella tai tehdä sopimuksia, vaan jokaisen osallistujan toivottiin julistavan uusia ja innovatiivisia tapoja vähentää oman yrityksen tai valtion kasvihuonepäästöjä. Tarkoituksena oli luoda pohjaa YK:n tuleville ilmastoneuvotteluille. Uusi ilmastosopimus on tarkoitus solmia Pariisissa vuoden 2015 alussa.

New Yorkin Climate March on historian suurin mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan. Myös täällä Turussa järjestettiin ilmastomarssi, jossa osallistujia oli oman arvioni mukaan noin sata.

Huikea osallistujamäärä Climate Marcheissa kertoo siitä, että ihmiset ovat väsyneitä poliittiseen vääntöön ja luonnon riistämiseen. Me olemme huolissamme ja peloissamme, ja aiheesta: Arktiksen jääpeite pienenee kiihtyvällä tahdilla, ja merenpinnan nousun vuoksi saarivaltioita on muuttumassa elinkelvottomaksi.

Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, tarvitaan kansainvälisiä toimia: fossiilista polttoaineista on luovuttava, julkiseen liikenteeseen on panostettava ja kasvihuonepäästöjä verotettava rajusti.

Ilmastonmuutos ei odota parempia taloudellisia aikoja tai konfliktien ja valtioiden erimielisyyksien ratkaisemista. Meidän tavallisten kansalaisten on osoitettava päättäjille, että me emme lopeta vaatimasta kunnianhimoista ja sitovaa kansainvälistä sopimusta ensi vuonna Pariisissa.

Pidetään meteliä sosiaalisessa mediassa, politiikassa ja kaduilla ja huolehditaan siitä, että ilmastonmuutos ei katoa julkisesta keskustelusta ennen kuin on liian myöhäistä...

Katso upea video päivän tapahtumista: peoplesclimate.org