30.3.2016

Maailmanparantamista ja yhdessäoloa Pohjanmaalla

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistui Luonto-Liiton Talvipäiville 18.-20.3. Tänä vuonna Talvipäivät pidettiin Kokkolassa Ohtakarin saarella, entisen Lohtajan kunnan alueella. Järjestämisvastuussa oli Luonto-Liitto Pohjanmaa.

Teksti: Sofia Böling
Kuvat: Pilvi-Leena Peltomäki

Talvipäivät kokoaa luontoliittolaiset eri puolilta Suomea pitämään hauskaa, toimimaan ja oppimaan yhdessä. Monet uudet kasvot tulivat viikonlopun aikana tutuiksi. Jo matka biokaasubussilla taittui yhdessä Uudeltamaalta, Hämeestä ja Keski-Suomesta tulevien luontoliittolaisten kanssa. Myös pohjoisemmista piireistä tuli usea osanottaja.

Ohtakari on saari ja kalastajakylä Kokkolassa. Ohtakarin ranta näytti henkeäsalpaavan kauniilta, kun se kimalteli lumen peitossa auringonvalossa ja kun jäinen meri näytti sulavan horisontissa siniseen taivaaseen.

Pilvi-Leena Peltomäki
Ohtakarin ranta.
© Pilvi-Leena Peltomäki
Pilvi-Leena Peltomäki
Ohtakarin luonto ei ole koskematonta, vaan saarella on kalastajakylä ja leirikeskus.

© Pilvi-Leena Peltomäki


Talvipäivillä oli luvassa tutustumista, retkeilyä, luentoja, iltaohjelmaa ja saunomista. Lauantain ohjelma alkoi Luonto-Liiton piirien esittelyllä, jota seurasi luento pyhästä ja sen katoamisesta luonnossa.

Suuren osan ajasta veivät pienemmissä ryhmissä toteutetut työpajat. Kukin Talvipäiville osallistunut osallistui kahteen työpajaan. Työpajojen aiheet vaihtelivat laidasta laitaan: toisissa työpajoissa keskusteltiin aktivismista, toisissa tutustuttiin syväekologiaan tai sopeuduttiin liikkumaan äänettömästi luonnossa. Halukkaat pääsivät kokeilemaan vaikuttamista videolla ja ideoimaan netin käyttöä luonnonsuojelussa. Osa opetteli ilmastokasvatusta eli ilmastonmuutoksesta kertomista lapsille.

Kuten Luonto-Liiton tapahtumissa yleensä, myös tämän vuoden Talvipäivillä syötiin hyvin. Lauantai-iltana herkuteltiin, koska monilla Luonto-Liiton piireillä - myös Varsinais-Suomen piirillä - on tänä vuonna 40-vuotissyntymäpäivät.

Lauantain iltaohjelmassa ei unohdettu kyseisenä päivänä vietettyä Earth Houria: osa illan ohjelmasta tapahtui tunnelmallisesti kynttilänvalossa. Illalla jaettiin ansiomerkkejä ja tanssittiin metsätansseja. Ne ovat piiritansseja, joita säestää suomalaiseen muinaisuskoon pohjautuva, metsäteemainen vuorolaulu.

Huomiota herätti hippituoli. Hippituolissa voi tunnustaa ympäristösyntinsä ja hyvitykseksi pyöräyttää pyörästä hyvän teon.
© Pilvi-Leena Peltomäki

Lisäksi illalla kilpailtiin seuraavien Talvipäivien järjestämisvastuusta Keski-Suomen ja Hämeen piirien välillä jo lopetetun Bumtsibum -tv-ohjelman tyyliin. Keski-Suomen piiri voitti ja sai kunnian järjestää ensi vuoden Talvipäivät.

Luonto-Liittoon olennaisesti kuuluva retkeily oli osana myös Talvipäivien ohjelmaa. Uskaliaimmat ja vähiten unta tarvitsevat luontoliittolaiset lähtivät aamulla linturetkelle ja illalla pöllöretkelle.

Lintutorni Ohtakarilla.

© Pilvi-Leena Peltomäki


Sunnuntaina  pääsimme osallistumaan kakkarataan, jonka ideana oli tunnistaa eläimiä niiden ulosteiden perusteella.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri kiittää järjestäjiä, työpajan vetäjiä ja kokkeja vuoden 2016 Talvipäivistä. Nähdään ensi vuonna Keski-Suomessa!

10.3.2016

Jännittäviä leiriseikkailuja yli kielirajojen

Ainutlaatuinen leirikonsepti Kaksi kieltä & luonto järjestää taas suosittuja kaksikielisiä leirejä kesällä 2016


Kaksi kieltä & luonto -leireillä voit nauttia seikkailusta, luontoelämyksistä ja kesäilosta yli kielirajojen. Vuoden 2015 kokemukset osoittivat, että lapset innostuivat kokeilemaan ruotsinkielen käyttöä kaksikielisen toiminnan innostavassa ilmapiirissä.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistuu kahden leirin järjestämiseen toimialueellaan. Paraisten kielikylpyleireillä hyödynnetään kaksisuuntaisen kielikylvyn menetelmiä. Leirille osallistuu siis sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lapsia. Naantalin Rymättylän perheleirille ovat tervetulleita niin kaksikieliset kuin suomen- ja ruotsinkielisetkin perheet.

Monipuolisessa leiriohjelmassa on tiedossa erätaitoja, luonnon ihmettelyä, pelejä ja leikkejä, ja tietenkin uimista ja leirinuotion tunnelmaa. Sisältö on suunniteltu herättämään lasten kielellistä uteliaisuutta ja tukemaan sekä suomen- että ruotsinkielen kehittymistä. Leiriohjaajat ovat kevään aikana käyneet läpi monikielisyyspedagogiikan intensiivisen koulutuksen. Kaikki tämä mahtavissa kesäisissä luonto- ja saaristomaisemissa!

Kaksi kieltä & luonto -leirit ovat keskeinen osa Natur och Miljön, Helsingin yliopiston ja Luonto-Liiton tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on edistää monikielisyyttä ja eri kieliryhmien välistä kanssakäymistä. Päämääränä on kehittää menetelmiä ja suuntaviivoja monikielisen vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. Tutkimuspuolesta vastaavat Helsingin yliopiston tutkijat Anna Slotte ja Fritjof Sahlström.

Lue lisää leireistä ja hankkeen sisällöstä Natur och Miljön nettisivuilta. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta naturochmiljo.fi/lager.

Lisätiedot:

Martina Uotinen, projektikoordinaattori
martina.uotinen [ät] naturochmiljo.fi
045 2700317
www.naturochmiljo.fi

9.3.2016

Harakkakallion Oravat vauhdissa

Kuulumisia Toivolan toimintakeskuksella toimivasta erityislasten ja -nuorten luontokerhosta

Teksti ja kuvat: Pirjo Salo

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri perusti vuoden alussa kaksi erityisryhmäkerhoa yhteistyössä Toivolan toimintakeskuksen kanssa. Noin 10–16-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu luontokerho ”Oravat” on pyörähtänyt hyvin käyntiin, ja olemme tutustuneet kerholaisten kanssa kerhon omaan lähimetsään, Harakkakallioon.

Kerholaiset ja toimintakeskuksen ohjaaja seikkailulla Harakkakallion metsässä.

Ensin kartoitimme alueen; sinne mahtuu niin metsäisiä kuin kallioisiakin alueita kivenlohkareinen. Vaikka metsäalueen reunamat ovat osittain melko tiheästikin rakennettuja, ei keskellä metsää ole siitä tietoakaan. Aikamoinen seikkailualue siis keskellä taajamaa.

Harakkakallion metsäalue nousee paikoitellen korkealle ja sieltä näkyy kauas Itäharjun tornille asti, jonne linnuntietä pitkin on lähes 3,5 kilometriä matkaa. Havupuiden valtaama metsäalue on jäänne muinaisesta jääkaudesta. Siitä muistona ovat suuret kivenlohkareet, joita näkyy siellä täällä.

Taivaalla tapahtuu, ja Harakkakalliolta näkyy kauas.

Luontokerholaiset ovat tutustuneet alueeseen leikkien ja aluetta tutkien. Kevät etenee hurjaa vauhtia ja olemme jo aloittaneet Kevätseurantaa. Puiden silmut pullistelevat ja valmistautuvat hiirenkorville puhkeamiseen, pikkupurot solisevat ja vihreää alkaa löytyä sulavan lumen alta.

Roskiakin sieltä löytyy ja kevään mittaan olisi suunnitteilla siivoustalkoita. Reippaat kaverit sieltä jo uudenvuoden rakettiroskia keräilivätkin. Tavoitteena olisi saada metsä siistiksi ja mukavaksi rentoutumispaikaksi kaikille, hauskoja leikkejä ja tutkimusmatkoja unohtamatta.

Rakettiroskia keräämässä.
"Saadaankohan mekin näin iso roskalava?" kerholaiset miettivät.

8.3.2016

Uusi metsäohjelma uhkaa Lounais-Suomen metsien monimuotoisuuden rippeitä

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin tiedote Lounais-Suomen uudesta metsäohjelmasta

© Silja Aalto
Metsäkeskus on julkaissut Lounais-Suomen uuden metsäohjelman, jonka on määrä ohjata metsien käyttöä Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella 2016–2020. Ohjelman hakkuukertymätavoitteena on 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on yli 1,3-kertainen edellisen kauden toteutuneisiin hakkuisiin nähden. Uudessa ohjelmassa ajetaan voimakkaasti puutuotannon kasvua monikäyttö- ja suojelutavoitteiden jäädessä sivuasemaan, mikä on omiaan edistämään Lounais-Suomen metsien ekologisen tilan heikkenemistä ja monimuotoisuuden hupenemista.

Ohjelmassa valitun hakkuutavoitteen kerrotaan olevan suurin kestävä hakkuumahdollisuus, mutta tämä ei pidä paikkaansa ekologisen kestävyyden osalta. Ohjelmassa puhutaan kestävyydestä pääasiassa puutuotannollisen kestävyyden kannalta, ja muut kestävyyden osa-alueet tulevat mainituiksi lähinnä sivuhuomautusten kautta ilman riittävän konkreettisia toteuttamisstrategioita.

Yhdeksi päämääräksi ohjelmassa on kirjattu monimuotoisuuden turvaaminen, mutta kyseinen tavoite ei voi mitenkään linjatuilla toimenpiteillä toteutua. Metsien uhanalainen lajisto on riippuvainen ennen muuta järeästä kuolleesta ja elävästä puusta, jonka määrää hakkuiden kasvattaminen tulee väistämättä vähentämään. Lisäksi ohjelmanmukainen toiminta uhkaa uhanalaiselle lajistolle tärkeitä elinympäristöjä.

Ohjelmassa kuvataan Suomen metsien suojelutilannetta kansainvälisestikin verrattuna korkeaksi, mutta todellisuudessa suojelu keskittyy Pohjois-Suomen alueelle Etelä-Suomen jäädessä parin prosentin suojelualan piiriin. Lounais-Suomen metsien tapauksessa puhutaan joka tapauksessa jo nykyiselläänkin biodiversiteetiltään keskimäärin erittäin köyhtyneistä metsistä, joista iso osa lahopuulajistosta on kadonnut tai merkittävästi taantunut.

Tilanne ei ole ekologiesti kestävä nyt, eikä hakkuiden kasvattaminen sitä ainakaan paranna. Edes monimotoisuuden ”turvaaminen” ei Lounais-Suomen alueella riitä kestävyyden saavuttamiseksi, vaan metsätoiminnassa tulisi aktiivisesti kehittää monimuotoisuuden suojelua nousuun. Olemassa oleva sukupuuttovelka tulee todennäköisesti myös heikentämään uhanalaisten metsälajien tilaa entisestään joka tapauksessa, vaikka hakkuut pidettäisiin entisellä tasollaan.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri ei hyväksy ohjelmassa linjattuja puutuotantostrategioita, jotka ovat täysin ristiriidassa sekä kestävyyden periaatteiden että metsäohjelman itsensä tavoitteleman monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteen kanssa.

Uudet alueelliset metsäohjelmat vuosiksi 2016–2020 ovat luettavissa metsäkeskuksen sivuilta: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Lisätiedot:

Katariina Vuorinen, Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja
katariina.e.vuorinen [ät] utu [piste] fi

Tiedote 8.3.2016

7.3.2016

Ilmoittautuminen pääsiäisviikonlopun retkelle avattu

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää nuorille suunnatun kahden päivän patikkaretken Teijoon pääsiäisen pyhinä 25.–26.3.2016. Tule mukaan tutustumaan Varsinais-Suomen uuteen kansallispuistoon!

© Elina Silkelä

Viime vuonna perustetussa Teijon kansallispuistossa näet Suomen luonnon monet kasvot tiiviissä paketissa. Jääkauden jälkeisen Itämeren paljaiksi huuhtomat kalliomäet tuovat Teijon maisemaan ja luontoon monipuolisuutta. Karut kalliomänniköt vaihtuvat painanteisiin muodostuneisiin rämeisiin. Alempana on rinnekuusikoita ja vetisiä korpipainanteita sekä järvenrantojen laajoja soita.

Kaksipäiväisen retken aikana liikuskelemme Hamarijärven ympäristössä Teijon luontoon tutustuen. Yön vietämme kamiinateltassa, joten viluisemmankin nukkujan pitäisi pärjätä. Kohteeseen matkustamme Turusta kimppakyydeillä. Retkellä on hyvät mahdollisuudet tehdä havaintoja Kevätseurannan lajeista, ja soisessa maastossa voimme mahdollisesti päästä myös kuulemaan jo teeriä soitimellaan.

Osanottomaksu on 10 euroa. Siihen sisältyvät retken ohjelma, matkat, henkilötapaturmavakuutus sekä lainavarusteet tarvittaessa. Retki on suunnattu pääasiassa nuorille (noin 15–30-vuotiaille). Se on kevyt ja aloittelijaystävällinen, eikä kummempia vaatimuksia varusteiden tai erätaitojen suhteen ole.

Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse viimeistään 17.3.2016 retken järjestämisestä vastaavalle Maija Kaunismaalle osoitteeseen mskaun [ät] gmail [piste] com.

Kerro ilmoittautuessasi:
- nimesi, syntymävuotesi ja puhelinnumerosi
- mistä päin olet tulossa mukaan retkelle
- onko sinulla käytössäsi retkikeitintä
- puuttuuko sinulta joitakin olennaisia varusteita (voimme järjestää lainaan rinkkoja, retkikeittimiä ja makuualustoja)
- onko sinulla on auto käytössäsi
- onko sinulla jotakin erityisruokavaliota tai muuta sellaista seikkaa, mikä retken järjestäjien olisi hyvä tietää.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Maija Kaunismaa, mskaun [ät] gmail [piste] com