Uhanalaisajot-pyöräilytempaus järjestetään Turussa Suomen luonnon päivänä

Mediatiedote
Luonto-Liiton ilmastoryhmä
Julkaisuvapaa heti

Nuorten pyöräilytempauksella halutaan nostaa esille luonnon monimuotoisuuden uhkaavaa hupenemista

Luonto-Liiton ilmastoryhmä järjestää jo toista kertaa Uhanalaisajot-tempauksen, sillä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on tuotava laajemmin esille julkisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa ilmastonmuutoksen rinnalla, jotta nykyinen kehityssuunta saadaan kääntymään.

Pyöräilytempauksessa kukin osallistuja edustaa yhtä uhanalaista suomalaista eläinlajia teeman mukaisella asulla. Tänä vuonna tempaus järjestetään Suomen luonnon päivänä 29.8. ja sitä seuraavana sunnuntaina 30.8. useissa eri kaupungeissa samanaikaisesti. 

Uhanalaisajot järjestetään Turussa, Helsingissä ja Tampereella sekä mahdollisesti muillakin paikkakunnilla. Tempauksen osallistujat pyöräilevät kulkueena kaupungin läpi pukeutuneina uhanalaisia suomalaisia eläinlajeja edustaviin asuihin. Uhanalaisajoja koordinoi Luonto-Liiton nuorten ilmastoryhmä, ja mukaan tempaukseen voi ilmoittautua kuka tahansa luonnon monimuotoisuuden tilanteesta huolestunut. 

Turussa tempaus alkaa Tuomiokirkon edestä lauantaina 29.8. klo 14. Kaupunkiajojen jälkeen lähdetään pidemmälle pyöräretkelle Saariston pienelle rengastielle.

Tuoreen tutkimuksen (Syke ja Luke) mukaan Suomella on nyt tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Suomen valtion kansallisen biodiversiteettistrategian tavoite vuosille 2012-2020 oli lajikadon pysäyttäminen. Tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu, ja lajiston köyhtyminen on jatkunut hälyttävää vauhtia. Tällä hetkellä jo joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen.

Uhanalaisajoista keskustellaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #uhanalaisajot. Luonto-Liiton ilmastoryhmä tiedottaa tempauksesta omilla sosiaalisen median kanavillaan, esittelee tempaukseen osallistuvien pyöräilijöiden edustamia uhanalaisia lajeja ja jakaa kuvia myös median käyttöön.

Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus-, ympäristökasvatus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Se on myös Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Luonto-Liiton ilmastoryhmä on nuorten aktiivien muodostama valtakunnallinen ryhmittymä, joka järjestää monenlaista ilmastoteemoihin liittyvää toimintaa.

Lisätiedot tempauksesta ja haastattelupyynnöt: 

Henna Kurki, tempauksen koordinaattori (Turku)
email: henna_kurki97@hotmail.com
puh: 0400 371 258 

Luonto-Liiton ilmastoryhmä sosiaalisessa mediassa:

Instagram @llilmastoryhma
Twitter @ilmastoryhma
Facebook @LLilmastoryhma  

Taustatietoa: 

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää. https://www.luke.fi/uutinen/luonnon-monimuotoisuuden-vaheneminen-voidaan-pysayttaa 

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. https://punainenkirja.laji.fi

 

Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Mediatiedote 20.9.2019
Turun ilmastoryhmä
Julkaisuvapaa heti

Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Turun ilmastoryhmä järjestää polkupyöräilytempauksen, jolla halutaan saada lisää huomiota luonnon monimuotoisuuden uhkaavalle hupenemiselle ja edistää sen nousemista julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen rinnalle. Pyöräilymatka alkaa Turusta aamulla 26.9. ja huipentuu Helsinkiin Earth Strike -ilmastolakkopäivänä 27.9.

Viikolla 39 vietetään maailmanlaajuista ilmastotoimintaviikkoa, sillä on kulunut vuosi ruotsalaisen Greta Thunbergin ensimmäisestä koululakosta, josta syntyi globaali ilmiö. Viikon aikana järjestetään runsaasti ilmastoteemoihin liittyviä tapahtumia. Perjantaina 27.9. ilmastolakkoillaan eri puolilla maailmaa otsikolla Earth Strike, ja isoja lakkotempauksia nähdään myös Suomessa monissa kaupungeissa. Uhanalaisajot – Extinction Race -pyöräilytempaus päättyy Helsinkiin ilmastolakkopäivänä.

Pyöräilytempauksessa kukin osallistuja edustaa yhtä uhanalaista suomalaista eläinlajia teeman mukaisella asulla. Tempausta koordinoi Turun ilmastoryhmä, mutta pyöräilijöitä tulee mukaan myös muista kaupungeista matkan varrelta. Pyöräilijät etenevät pikkuteitä pitkin Turusta Helsinkiin. Pyöräilyreitti julkaistaan tempauksen alla.

Tuorein uhanalaisuusarvio osoittaa, että Suomen eliölajiston uhanalaistumista ei ole onnistuttu pysäyttämään. Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa.

Uhanalaisajot-tempauksella halutaan nostaa biodiversiteettikriisi ilmastonmuutoksen rinnalle yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luonnonsuojelu on myös ilmastoteko. Monilla toimenpiteillä voidaan hillitä yhtä aikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Ilmastokriisiä ei pidä torjua monimuotoisuuden kustannuksella vaan sitä tukien.

“Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, eikä aikaa enää ole. Meidän on toimittava nyt”, sanoo tempausta vetävä 22-vuotias Henna Kurki Turun ilmastoryhmästä.

Uhanalaisajoista keskustellaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #uhanalaisajot ja #extinctionrace. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri tiedottaa tempauksesta omilla sosiaalisen median kanavillaan, esittelee tempaukseen osallistuvien pyöräilijöiden edustamia uhanalaisia lajeja ja jakaa kuvia myös median käyttöön.

Turun ilmastoryhmä on Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin alla toimiva nuorten ryhmittymä, joka järjestää monenlaista ilmastoteemoihin liittyvää toimintaa. Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus-, ympäristökasvatus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Se on myös Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö.

Lisätiedot tempauksesta ja haastattelupyynnöt:

Henna Kurki, tempauksen koordinaattori
email: henna_kurki97@hotmail.com
puh: 0400 371 258

Taustatietoa:

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 punainenkirja.laji.fi

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri:
luontoliitto.fi/vasp
instagram.com/llvasp
twitter.com/llvasp
facebook.com/vspiiri

Pelastuvatko Purunpään metsät?

Hakkuut saatiin pysäytettyä, mutta ratkaisu on maanomistajan käsissä.

Purunpään alue Kemiönsaarella on maisemallisesti ainutlaatuinen, metsäinen ja korkeakallioinen niemi Saaristomeren rannalla. Kaikkiaan 350 hehtaarin laajuisella alueella luonto on monimuotoista ja vaihtelevaa. Saaristomeren kansallispuistoa suunniteltaessa 1970-luvulla asiantuntijat pitivätkin Purunpään saamista osaksi kansallispuistoa erittäin tärkeänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä maat omistava kulttuuriyhdistys Konstsamfundet vastusti suojelua.

Purunpään tulevaisuudesta nousi viime syksynä laaja huoli, kun Konstsamfundet suunnitteli hakkaavansa yli 10 hehtaaria Natura-alueella sijaitsevia merenrantametsiä. Arvostelun seurauksena Konstsamfundet lupasi jäädyttää hakkuut ja arvioida uusissa suunnitelmissaan myös suojeluvaihtoehtoa. Se lupasi tiedottaa, kun suunnitelmat ovat selvät, mutta aloittikin hakkuut kaikessa hiljaisuudessa.

Paikalliset luonnonsuojelijat löysivät 11.4.2015 Purunpään metsistä lukuisia leimikoita ja Trollklintenin luona avohakkuut oli jo aloitettu. Kävi ilmi, että Konstsamfundetilla oli jo edellisestä syksystä lähtien ollut suunnitelmat avohakata noin 35 hehtaaria ja harvennushakata noin kuusi hehtaaria Purunpäässä Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja Ekhamnin luonnonsuojelualueeseen rajautuen.

Moto jyräsi metsää, vaikka Konstsamfundet oli luvannut kartoittaa suojeluarvot.

Nämä hakkuut uhkasivat rikkoa luonnoltaan poikkeuksellisen hyvin säilyneen saaristometsäkokonaisuuden, jolla on suuri merkitys saariston metsäluonnon monimuotoisuudelle, alueen ympärivuotisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden virkistys- ja retkeilymahdollisuuksille sekä saaristomaisemalle, sillä Purunpään alue on Lounais-Suomessa ainoa paikka, jossa mannervyöhyke muuttuu suoraan ulkosaaristoksi. Luonnon, maiseman ja retkeilyn näkökulmasta sekä hyvän saavutettavuuden kannalta Purunpäällä on myös valtakunnallista merkitystä. 

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä lukuisat paikalliset ihmiset lähtivät vastustamaan hakkuita. Mielenosoittajat saapuivat Purunpäähän torstaina 16.4. ja saivat hakkuut pysäytettyä iltapäivän aikana. Mukana oli joukko Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin aktiiveja.

Metsän puolustajat kokosivat rivinsä ja pysäyttivät hakkuut.

Noin 13 hehtaaria ehdittiin kaataa, mutta valtaosa suunnitellusta avohakkuualueesta kuitenkin säästyi.

Seuraavana päivänä osapuolet asettuivat neuvottelupöytään tilanteen ratkaisemiseksi. Neuvotteluissa sovittiin, että hakkuut ovat keskeytettyinä siihen saakka, kunnes Konstsamfundet saa valmiiksi metsänhoitosuunnitelman suojeluehdotuksineen. Purunpään arvokkaat metsät saivat vähintään aikalisän.

Hakkuiden pysähdyttyä Luonto-Liiton metsäryhmäläiset jäivät inventoimaan kohdetta. Kun metsäkone oli poistunut, päästiin tutkimaan leimikkoaluetta ja löydettiin äärimmäisen harvinaista lahokaviosammalta. Se on erityissuojeltu laji, josta on vain alle 20 havaintoa koko Suomesta. Jos hakkuita ei olisi saatu pysäytettyä, tämä esiintymä olisi menetetty. Saatuaan tiedon lahokaviosammaleen löytymisestä ELY-keskus päätti suojella sen esiintymisalueen. Sammallöydön ansiosta Purunpäähän saadaan välittömästi uusi, noin 2–3 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. 

Ahkeran vastarinnan myötä Purunpään ainutlaatuiset saaristometsät saivat aikalisän ja uuden pikku suojelualueen, mutta niiden tulevaisuus on edelleen epävarma.

Raportin kuvat otti anonyyminä pysyttelevä aktivisti. Teksti on koostettu seuraavien lähteiden pohjalta:

Luonto-Liiton Metsäblogi 15.4.2015  
Luonto-Liiton Metsäblogi 16.4.2015
Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 16.4.2015
Luonto-Liiton tiedote 16.4.2015
Luonto-Liiton tiedote 17.4.2015

Jokiranta pimeni Earth Hourin kunniaksi

Teksti: Sofia Böling
Kuva: Elli K.

Maailmanlaajuista Earth Houria vietettiin tänään ympäri maailman klo 20.30 alkaen paikallista aikaa. Tapahtuman perusideana on sammuttaa valot tunniksi ja osoittaa siten huoli ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoden tapahtuman teemana oli Maailman suurin kynttiläillallinen. Se muistuttaa meitä ruuan ilmastovaikutuksista.

Vasp ja Greenpeacen Turun paikallisryhmä juhlivat Earth Houria lyhtytempauksella. Kaksitoista reipasta osallistujaa kiipesi Samppalinnanmäelle katsomaan, sammuvatko valot. Sammuivathan ne, ainakin osittain: Tuomiokirkon kellojen lyödessä kaksi kertaa ensin Tuomiokirkko ja sen jälkeen vaiheittain jokiranta pimenivät. Pettymyksen tuottivat Turun kaupungintalo, Turun taidemuseo ja laivat Aurajokirannassa, jotka loistivat näköalapaikalta räikeinä.

WWF kertoo, että Earth Houriin osallistui tänä vuonna yli 30 000 suomalaista.

Climate March ei vielä riitä

Teksti: Sofia Böling

21.9. kansainvälinen Avaaz-verkosto järjesti ilmastomarsseja ympäri maailmaa 2646 tapahtumassa 162 maassa. Osallistujia oli yli 675 000. Mielenosoitusten tarkoituksena oli paitsi painostaa päättäjiä tekemään päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä myös näyttää mielenosoituksista saatu kuvamateriaali maailman vaikutusvaltaisille henkilöille New Yorkin ilmastokokouksessa 23.9., jossa Avaaz-järjestöllä oli vartin puheenvuoro.

Yhden päivän kokouksessa ei ollut tarkoitus neuvotella tai tehdä sopimuksia, vaan jokaisen osallistujan toivottiin julistavan uusia ja innovatiivisia tapoja vähentää oman yrityksen tai valtion kasvihuonepäästöjä. Tarkoituksena oli luoda pohjaa YK:n tuleville ilmastoneuvotteluille. Uusi ilmastosopimus on tarkoitus solmia Pariisissa vuoden 2015 alussa.

New Yorkin Climate March on historian suurin mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan. Myös täällä Turussa järjestettiin ilmastomarssi, jossa osallistujia oli oman arvioni mukaan noin sata.

Huikea osallistujamäärä Climate Marcheissa kertoo siitä, että ihmiset ovat väsyneitä poliittiseen vääntöön ja luonnon riistämiseen. Me olemme huolissamme ja peloissamme, ja aiheesta: Arktiksen jääpeite pienenee kiihtyvällä tahdilla, ja merenpinnan nousun vuoksi saarivaltioita on muuttumassa elinkelvottomaksi.

Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, tarvitaan kansainvälisiä toimia: fossiilista polttoaineista on luovuttava, julkiseen liikenteeseen on panostettava ja kasvihuonepäästöjä verotettava rajusti.

Ilmastonmuutos ei odota parempia taloudellisia aikoja tai konfliktien ja valtioiden erimielisyyksien ratkaisemista. Meidän tavallisten kansalaisten on osoitettava päättäjille, että me emme lopeta vaatimasta kunnianhimoista ja sitovaa kansainvälistä sopimusta ensi vuonna Pariisissa.

Pidetään meteliä sosiaalisessa mediassa, politiikassa ja kaduilla ja huolehditaan siitä, että ilmastonmuutos ei katoa julkisesta keskustelusta ennen kuin on liian myöhäistä...

Katso upea video päivän tapahtumista: peoplesclimate.org