Turun lähiluonto tutuksi: Friskalanlahti

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Kauppinen

Friskalanlahti sijaitsee Hirvensalon saaren kaakkoisrannalla. Friskalanlahti on luonnonsuojelualuetta, ja se kuuluu Natura 2000-verkostoon läheisen Rauvolanlahden luonnonsuojelualueen kanssa. Alue on arvokas erityisesti linnustollisesti. 

Friskalanlahti on ruovikkoinen lahti, jossa pesii useita kymmeniä lintulajeja ja lisäksi alue on tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Lahdella on lintutorni, joka on suosittu lintuharrastajien keskuudessa. Friskalanlahden alueeseen sisältyy myös laaja laidunniittyalue lehtosaarekkeineen. Kesäisin siellä laiduntaa lihakarjaa.

Friskalanlahdelle pääsee kätevästi monella tavalla. Föli-bussit 14, 15 ja 55 kulkevat Kakskerrantietä pitkin Hirvensalon läpi, ja Friskalanlahden kohdalta löytyy pysäkki. Pyörällä ja autollakin matka luonnistuu. Lintutornille johtavan hiekkatien, Vihtiläntien, alussa on pienehkö parkkipaikka, johon ajopelin voi parkkeerata.

Laidunalueiden välissä kulkeva Vihtiläntie on noin kilometrin pituinen, joten sen verran helppokulkuista, suoraa hiekkatietä pitää kävellä päästäkseen lintutornille. 

Parhaimmillaan alue on keväällä, kesällä ja syksyllä, jolloin mielenkiintoista seurattavaa on riittämiin: Friskalanlahdelta on bongattu esimerkiksi monia harvinaisia lintulajeja. Tavallisimpia vesilintuja ja kahlaajia näkyy varmasti. Tuttu näky on myös alueen yllä liitävä merikotka. Mukavaa seurattavaa ovat myös tyynen rauhallisesti laiduntava nautakarja leikkisine vasikoineen. 

Lumisena talvena alueen laajoilta, tasaisilta hangilta on helposti bongattavissa lähiluonnon eläimien jälkiä: hangilla juoksentelevat ainakin rusakot, metsäkauriit ja ketut.

Nyt, kun muita harrastusmahdollisuuksia on vähän, emmekä voi hengailla porukalla sisätiloissa, lähiluonnon merkitys korostuu entisestään. Kaukana sijaitseviin retkeilykohteisiin ei ehkä ole hyvä reissata, joten paras kohde on se, mihin pääsee vähimmällä matkustamisella.

Esittelemme Turun lähiluontokohteita sosiaalisessa mediassa sekä retkillämme. Olit sitten vasta Turkuun muuttanut opiskelija, joka vielä etsii niitä kaupungin parhaita luontopaikkoja, tai pidempään seudulla asunut ja uusia seikkailuja tai retkiseuraa kaipaava, poimi meiltä vinkit ja tule mukaan retkeilemään kanssamme!

Epidemiatilanne vaikutta retkien toteutumiseen. Rajoitusten vaatiessa keräämme retkille ennakkoilmoittautumiset osallistujamäärän rajaamiseksi. 

Katso ajantasaiset tiedot tapahtumakalenteristamme: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat

Turun lähiluonto tutuksi: Kaasavuori

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Kauppinen

Turku on merenrantakaupunki, mutta komeita merinäköalapaikkoja, jonne kaikilla olisi vapaa pääsy, on niukasti. Onneksi kuitenkin on olemassa joitakin paikkoja, joissa merta pääsee näkemään muutkin kuin rantatonttien omistajat ja veneilijät. Yksi parhaimmista näköalapaikoista sijaitsee Hirvensalon Maanpäässä: Kaasavuori.

Kaasavuori ei ole mikään opaskyltein viitoitettu paikka, vaikka se joihinkin karttoihin onkin merkitty näköalapaikkana. Kaasavuorelle pitää löytää itse, mutta polkujen avulla paikan löytäminen ei ole kovin vaikeaa. 

Ohjeet polun löytämiseksi tulevat tässä: Hirvensalon läntisessä kolkassa, Maanpääntien päädyssä, sijaitsee Fölibussi 53:n päätepysäkki ja kääntöpaikka. Tältä paikalta, pysäkin takaa, lähtee polku metsään. Polku kulkee mäkeä ylöspäin ja kaartaa vasemmalle kohti merta. Matka näköalakalliolle on parisen sataa metriä. Perille tietää tulleensa, kun on saapunut saaristomäntyjä kasvavalle kalliolle, josta avautuu hieno näkymä merelle, suoraan pohjoiselle Airistolle.

 
Kaasavuorelle pääsee siis kätevästi bussilla numero 53. Matka taittuu mukavissa maisemissa myös pyöräillen. Pyörän voi jättää parkkiin bussipysäkin laitamille. Jos paikalle haluaa hurauttaa henkilöautolla, voi olla haasteellista löytää parkkipaikka: bussinkääntöpaikalle autoa ei saa parkkeerata!

Kaasavuorelle kannattaa suunnata minä vuodenaikana tahansa. Näkymä merelle on avoin jokaisena vuodenaikana ja meri näyttäytyy jokaisena päivänä vähän erilaisena. Lämpimillä keleillä kallioilla on mukava istuskella, ja selkeällä kelillä Kaasavuori on mahtava paikka auringonlaskun ihailemiseen. Märällä sekä liukkailla talvikeleillä kalliolla kannattaa liikkua varovaisesti.

Retkelle lähiluontoon

Nyt, kun muita harrastusmahdollisuuksia on vähän, emmekä voi hengailla porukalla sisätiloissa, lähiluonnon merkitys korostuu entisestään. Kaukana sijaitseviin retkeilykohteisiin ei ehkä ole hyvä reissata, joten paras kohde on se, mihin pääsee vähimmällä matkustamisella.

Esittelemme Turun lähiluontokohteita sosiaalisessa mediassa sekä retkillämme. Olit sitten vasta Turkuun muuttanut opiskelija, joka vielä etsii niitä kaupungin parhaita luontopaikkoja, tai pidempään seudulla asunut ja uusia seikkailuja tai retkiseuraa kaipaava, poimi meiltä vinkit ja tule mukaan retkeilemään kanssamme!

Epidemiatilanne vaikutta retkien toteutumiseen. Rajoitusten vaatiessa keräämme retkille ennakkoilmoittautumiset osallistujamäärän rajaamiseksi. 

Katso ajantasaiset tiedot tapahtumakalenteristamme: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat

Luonnonharrastusleirin ilmoittautuminen avattu

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää noin 15–30-vuotiaille nuorille suunnatun luonnonharrastusleirin Taivassalon Tippsundissa 7.–12. elokuuta 2016
 

Leirillä on luvassa monipuolista luontoaiheista ohjelmaa upeassa merellisessä ympäristössä. Leiriläiset majoittuvat mukavasti mökeissä. Leiripaikalle suunnataan Turusta 7.8. aamupäivällä, ja paluu tapahtuu 12.8. Mukaan voi tulla myös pysäkeiltä matkan varrelta.

Koko leirin hinta on Luonto-Liiton jäsenille 100 € ja muille 120 €. Hintaan sisältyy matkat Turusta Tippsundiin ja takaisin, majoitus ja ruokailut, ohjelma, materiaalit ja henkilötapaturmavakuutus.

Ilmoittaudu mukaan kesäkuun loppuun mennessä! Ilmoittautumiset leirikoordinaattorina toimivalle piirin harjoittelijalle sähköpostitse: vasp.harjoittelija [ät] gmail [piste] com. Koordinaattori vastaa mielellään myös kaikkiin leiriä koskeviin kysymyksiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: www.luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat/luonnonharrastusleiri2016 

Tornien taistoa aurinkoisessa säässä

Teksti: Silja Aalto
Kuvat: Antti Järvinen

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin joukkue osallistui Tornien taistoon jälleen Kaarinasta, Piikkiönlahden tornilta käsin. Tänä vuonna sää oli aurinkoinen jo aamulla, ja yön viileys hälveni pian. Viisihenkinen joukkueemme havaitsi kilpailun aikana 61 lajia, eli sijoituimme noin puoleenväliin tuloslistaa. Kokkolassa ja Porissa olivat kisan voittoisimmat tornit, joissa havaittiin jopa 110 lajia.

Mahdollisesti harvinaisimmiksi havainnoiksemme jäivät lapasorsa ja kaulushaikara. Havaintolistalla oli pitkään mukana myös harmaasorsa, joita nähtiin pariskunta jo aamun ensimmäisellä tunnilla. Meitä alkoi kuitenkin epäilyttää, kun harmaasorsat olivat pysyneet yli viisi tuntia samassa kohdassa hievahtamattakaan. Aallokon ja valon voimistuessa keskipäivällä totesimme, että harmaasorsamme olivatkin selvästi houkutuslintuja. Niiden tarkoitusperää pesimäaikaan tällaisessa paikassa emme kuitenkaan käsittäneet.

Edellisiin vuosiin verrattuna lajilistaltamme jäi puuttumaan yllättävän paljon kahlaajia, sorsalintuja ja petolintuja. Hyvä sää selittää osaltaan sitä, ettei muuttajilla ollut tarvetta pysähtyä täälläpäin, joten pohjoisempien lajien vierailuita lahdella ei tällä kertaa nähty. Kauniin kesäisessä säässä oli kuitenkin mukava tarkkailla paikallisten lintujen kevätpuuhia.

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä vuosittainen leikkimielinen kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta lintutornia. Joukkueet päivystävät valitsemallaan tornilla aamuviidestä kello yhteen iltapäivällä, ja yrittävät havaita mahdollisimman monta lintulajia.

Lisää tietoa kilpailusta löytyy BirdLifen sivuilta.

Sankka sumu hälveni lahdelta auringonnousun myötä.

Harmaahaikarat aamun punaisessa valossa. Ruovikon kätköistä kuului aamulla myös kaulushaikaran puhaltelu.

Kun jokainen lintulaji ratkaisee, myös arkipäiväisempiin lintuihin tulee kiinnitettyä tavallista enemmän huomiota. Harakka ja sinisorsa saatiin listaan helposti lahdelta, mutta varpusia jouduttiin etsimään putkella kaukaa asuinalueiden pensaista.

Normaalit sorsat.

Piikkiönlahdella yleinen pajusirkku oli äänessä koko aamun.

Isokoskelonaaraalle tuli kiire liittyä ohi lentävään koiraiden parveen.

Laulujoutsenpariskunta oli kevättunnelmissa.

Muoviton syyskuu

Syyskuun ekokampanjana vietetään Muovitonta syyskuuta. Kampanja haastaa nimensä mukaisesti vähentämään syntyvän muoviroskan määrää.

Teksti: Sofia Böling

Muovi on erityisen ongelmallinen materiaali merien kannalta. Ensimmäiseksi sopii mainita, että öljy on muovin raaka-aine. Öljyntuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja aiheuttaa riskin öljyonnettomuuksille.

Maailmassa tuotetaan yli 90 miljardia kiloa muovia vuodessa. Tästä määrästä noin 10% päätyy vesistöihin esimerkiksi teollisuuden päästöistä tai yhdyskuntajätevesistä. Osa mereen päätyneestä muovista painuu merien pohjaan ja loppu jää pinnalle kellumaan tai ajautuu rantoihin. (1)

Meressä oleva jäte vahingoittaa meressä eläviä eläimiä; roskat voivat aiheuttaa vammoja ja tukehtumiskuolemia tai eläimet voivat erehtyvä luulemaan jätettä ravinnoksi. Muovijäte ei sula eläinten elimistöissä vaan tukkii ruuansulatuskanavan ja täyttää mahalaukun aiheuttaen aliravitsemusta. Pohjalle jäänyttä muovia on mahdoton poistaa meristä aiheuttamatta eliöille vielä suurempaa vahinkoa. (2, 3)

Merivirtojen liikkeet keskittävät merien pinnalla olevaa roskaa jätepyörteiksi. Jätepyörteiden kokoa kuvaavat luvut ovat murheellisia: Pyörteissä on noin 3,5 miljoonaa tonnia muovia. Jätepyörteiden koko on kymmenkertaistunut joka vuosikymmen 1950-luvulta lähtien. Nykyään pyörteet kattavat jopa 40% Maapallon meripinta-alasta. (6)

Muovi hajoaa luonnossa äärettömän hitaasti. Vähitellen se pilkkoutuu pienemmiksi hiukkasiksi aaltojen liikkeen, hapettumisen ja auringon UV-säteilyn seurauksena. Näin syntyy mikroskooppisen pientä mikromuovia. Monet planktoneliöt eivät pysty erottelemaan tätä mikromuovia ravinnostaan vaan syövät sitä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat saaneet näyttöä siitä, että muovi kertyy suurempiin eläimiin, kun ne syövät mikromuovia syöneitä pieniä eliöitä. (4, 6)

Mikromuovia ei päädy vesiin ainoastaan suuresta muoviroskasta irtoamalla. Pieniä muovirakeita löytyy myös lukuisista kosmetiikkatuotteista, kuten hammastahnasta, kuorintavoiteista ja shampoosta, ja nämä muovirakeet huuhtoutuvat jätevesien mukana vesistöihin. Mikromuovia on vaikea suodattaa pois jätevedestä, joten se päätyy sellaisenaan luonnonvesiin. Kosmetiikan ohella mikromuovipäästöjä syntyy kotitalouksissa pyykinpesun yhteydessä: kun peset polyesteripohjaista vaatetta, muovisia kuidunpalasia huuhtoutuu pesuveteen. (4, 5)

Osa muoveista on itsessään ympäristömyrkkyjä. Vaikka kaikki muovi ei olekaan ehdottoman myrkyllistä, muovin tekee haitalliseksi sen myrkkyjä keräävä ominaisuus: ympäröivän meriveden myrkyt tarttuvat muoviroskaan, jonka myrkkypitoisuudet voivat olla jopa miljoonakertaiset verrattuna ympäröivään meriveteen. (3, 5)

Yksittäisellä ihmisellä on useita keinoja vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että muovia pääsee mereen mahdollisimman vähän. Tässä niistä muutamia:

• Älä heitä roskia luontoon. Kierrätä jätteet asianmukaisesti.
• Älä osta mikromuovia sisältävää kosmetiikkaa. Ympäristömerkeistä Joutsenmerkki on kieltänyt muovin käytön joutsenmerkityissä tuotteissa. Älypuhelimiin ladattavalla CosmEthics-sovelluksella voi tunnistaa muovia sisältävät tuotteet.
• Allekirjoita vetoomus YK:n alaisen kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi.
• Älä osta mitään turhaa.
• Osta mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita.
• Älä osta pullotettua vettä.
• Älä hanki turhia muovipusseja. Kangaskassien lisäksi on olemassa kestopusseja hedelmille. Muista, että kangaskassia on käytettävä useita kertoja, jotta sellaisen käyttö on ympäristöystävällisin valinta.
• Haasta itsesi ja kaverisi mukaan Muovittoman syyskuun kampanjaan Facebookissa.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistuu Muovittomaan syyskuuhun jakamalla aiheeseen liittyviä meemejä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi suunnitteilla on Plastic Planet -elokuvailta.

Lähteet:
1. Wikipedia
2. Suomen YK-liitto
3. Biologian ja maantieteen opettajien liitto
4. Suomen ympäristökeskus
5. Tiedetuubi
6. Suomen YK-liitto
7. Joutsenmerkki