Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Mediatiedote 20.9.2019
Turun ilmastoryhmä
Julkaisuvapaa heti

Nuorten pyöräilytempaus Uhanalaisajot haluaa kääntää huomion elonkirjon hupenemiseen

Turun ilmastoryhmä järjestää polkupyöräilytempauksen, jolla halutaan saada lisää huomiota luonnon monimuotoisuuden uhkaavalle hupenemiselle ja edistää sen nousemista julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen rinnalle. Pyöräilymatka alkaa Turusta aamulla 26.9. ja huipentuu Helsinkiin Earth Strike -ilmastolakkopäivänä 27.9.

Viikolla 39 vietetään maailmanlaajuista ilmastotoimintaviikkoa, sillä on kulunut vuosi ruotsalaisen Greta Thunbergin ensimmäisestä koululakosta, josta syntyi globaali ilmiö. Viikon aikana järjestetään runsaasti ilmastoteemoihin liittyviä tapahtumia. Perjantaina 27.9. ilmastolakkoillaan eri puolilla maailmaa otsikolla Earth Strike, ja isoja lakkotempauksia nähdään myös Suomessa monissa kaupungeissa. Uhanalaisajot – Extinction Race -pyöräilytempaus päättyy Helsinkiin ilmastolakkopäivänä.

Pyöräilytempauksessa kukin osallistuja edustaa yhtä uhanalaista suomalaista eläinlajia teeman mukaisella asulla. Tempausta koordinoi Turun ilmastoryhmä, mutta pyöräilijöitä tulee mukaan myös muista kaupungeista matkan varrelta. Pyöräilijät etenevät pikkuteitä pitkin Turusta Helsinkiin. Pyöräilyreitti julkaistaan tempauksen alla.

Tuorein uhanalaisuusarvio osoittaa, että Suomen eliölajiston uhanalaistumista ei ole onnistuttu pysäyttämään. Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa.

Uhanalaisajot-tempauksella halutaan nostaa biodiversiteettikriisi ilmastonmuutoksen rinnalle yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luonnonsuojelu on myös ilmastoteko. Monilla toimenpiteillä voidaan hillitä yhtä aikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Ilmastokriisiä ei pidä torjua monimuotoisuuden kustannuksella vaan sitä tukien.

“Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, eikä aikaa enää ole. Meidän on toimittava nyt”, sanoo tempausta vetävä 22-vuotias Henna Kurki Turun ilmastoryhmästä.

Uhanalaisajoista keskustellaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #uhanalaisajot ja #extinctionrace. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri tiedottaa tempauksesta omilla sosiaalisen median kanavillaan, esittelee tempaukseen osallistuvien pyöräilijöiden edustamia uhanalaisia lajeja ja jakaa kuvia myös median käyttöön.

Turun ilmastoryhmä on Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin alla toimiva nuorten ryhmittymä, joka järjestää monenlaista ilmastoteemoihin liittyvää toimintaa. Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus-, ympäristökasvatus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Se on myös Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö.

Lisätiedot tempauksesta ja haastattelupyynnöt:

Henna Kurki, tempauksen koordinaattori
email: henna_kurki97@hotmail.com
puh: 0400 371 258

Taustatietoa:

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 punainenkirja.laji.fi

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri:
luontoliitto.fi/vasp
instagram.com/llvasp
twitter.com/llvasp
facebook.com/vspiiri

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri etsii uusia vapaaehtoisia

Piirin hallitukseen haetaan jäseniä toimikaudelle 2020. Myös puheenjohtajan paikka on avoinna. Jos olet kiinnostunut järjestötoiminnassa aktivoitumisesta, saavu paikalle syyskokoukseemme tai ota yhteyttä jo ennen kokousta!

Luonto-Liiton aktiiveja retkellä järjestön kevätpäivillä Helsingissä 2019.  © Teemu Saloriutta

Syyskokous pidetään keskiviikkona 18.9. klo 17 alkaen Turun luonnonsuojelukeskuksella, osoitteessa Martinkatu 5. Kokouksessa käydään läpi ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan puheenjohtaja ja jäsenet piirin uuteen hallitukseen. Tarjolla on tietysti myös herkkuja (vegaanisia), ja kokouksen jälkeen voidaan jäädä hengailemaan ja keskustelemaan vapaamuotoisesti luonto- ja ympäristöasioista.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin toiminta on pitkälti nuorten vapaaehtoisten suunnittelemaa ja toteuttamaa. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tieto- ja taitotasoon katsomatta. Piirin toiminnasta vastaa syyskokouksen valitsema hallitus, joka kokoontuu muutaman viikon välein. Valtaosa piirin hallinnollisesta toiminnasta toteutetaan piirin pääkaupungissa Turussa, mutta kokouksia voidaan järjestää muuallakin aktiivien toiveiden mukaan.

Järjestötoiminnan pyörittäminen on hauskaa ja palkitsevaa. Sen myötä pääsee oppimaan monia hyödyllisiä taitoja ja saa uusia kavereita ja tärkeitä kontakteja tulevaisuutta varten. Kokemus hallitustyöskentelystä tai luottamustoimen hoitamisesta merkittävässä kansalaisjärjestössä näyttää tietenkin myös oikein edustavalta CV:ssä.

Piirin hallitukseen voi tulla jo 15-vuotiaana. Nuorisojärjestönä Luonto-Liiton toiminta on suunnattu pääasiassa alle 30-vuotiaille. Jos haluat lisätietoa piirin toiminnasta tai hallituksessa työskentelystä, ota yhteyttä, niin keskustellaan.

Toivottavasti tavataan mahdollisimman monen uuden tyypin kanssa syyskokouksessa! Luvassa on mielenkiintoinen toimikausi, sillä Varsinais-Suomen piiri saa järjestettäväkseen Luonto-Liiton valtakunnalliset kevätpäivät ja koko järjestölle ollaan tekemässä strategiauudistusta. Ilmastonmuutos vaatii rohkeaa toimintaa, ja ison järjestön riveissä pääset eturivin paikalle toteuttamaan sitä.

Lisätiedot:
Milla Aalto, puheenjohtaja
Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri
milla.m.aalto[ät]utu.fi
O5O 5722 345

Ethän tuikkaa lähimetsääsi tuleen!

Syttyvää on Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin kesäkampanja, jonka tarkoitus on muistuttaa metsäpalovaarasta, turvallisesta tulenteosta ja jokamiehenoikeuksista.

Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun maasto on kuiva. Silloin ei saa tehdä avotulta, sillä tulipalon vaara on ilmeinen. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta sellaista tulta, joka saattaa levitä ympäristöön maata pitkin tai kipinöinnin välityksellä. Myös kertakäyttögrillien käyttäminen on avotulen tekemistä.

Metsäpalovaroituksen aikaan tulen saa tehdä ainoastaan maasta eristettyyn grilliin, tiiliseen tai kiviseen tulisijaan tai muuhun vastaavaan rakennelmaan, josta tuli ei voi levitä edes kipinöinä. Esimerkiksi retkeilykohteiden hormillisia keittokatoksia voi useimmiten käyttää.

Retkeilykohteiden tulentekopaikoilla on harvoin opasteita metsäpalovaaran huomioimisesta ja turvallisesta tulenteosta. Niinpä on luonnossa liikkujan omalla vastuulla ottaa selvää asiasta. Pätevä retkeilijä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa.

Varmista aina ennen tulentekoa, onko metsäpalovaroitus voimassa: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Luonnontilassa tulipalo on metsän luontainen uusiutumiskeino, joka lisää metsän monimuotoisuutta. Kuitenkin Etelä-Suomen pirstoutuneissa metsissä palo voi olla joillekin eliölajeille iso kriisi, koska niillä ei ole muuta paikkaa mihin siirtyä. Useimmat metsäpalot Suomessa ovat ihmisen aikaansaannosta ja johtuvat nimenomaan huolimattomasta tulenkäsittelystä.

Pinta-alaltaan pienet lähiluontokohteet ovat erityisen alttiita huolimattoman tulenteon riskeille. Vapaaksi päässyt tuli voi hävittää koko metsän, minkä myötä retkeilykohde ei ole enää entiseen tapaan käytettävissä ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon arvostuksen kannalta tärkeitä lähiluontokohteita ei ole varaa menettää. Kaupunkiluonnossa metsäpalo on myös vakava uhka yleiselle turvallisuudelle.

Maastopalot aiheuttivat mittavia tuhoja ympäri Eurooppaa viime kesän aikana. Pelkästään Ruotsissa metsää ja maastoa on arvioitu olleen tulessa noin 25 000 hehtaarin alueella, ja viranomaiset olivat huolissaan siitä, etteivät ihmiset huomioineet metsäpalovaroitusta. Myös Suomessa maastopalojen riski oli poikkeuksellisen korkea koko maassa.

Ilmatieteen laitos on arvioinut, että ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpalojen riski kasvaa jonkin verran kuluvan vuosisadan aikana Suomessa. Tutkimuksen mukaan korkean metsäpaloriskin päivien havaittiin lisääntyvän vuosisadan loppuun mennessä 10–40 prosenttia käytetystä päästöskenaariosta riippuen. Laajat metsäpalot myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Lähteet: Metsähallitus (luontoon.fi), Ilmatieteen laitos, Pelastustoimi, Yle
Kuvat: Satu Suvanto

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri etsii luontokerho-ohjaajia

Etsimme ohjaajaa tai ohjaajia syyskuussa alkavalle lasten luontokerholle kouluvuoden 2019-2020 ajaksi Turun seudulle.

Alakouluikäisille lapsille suunnattu kerho kokoontuu kerran viikossa lukuvuoden ajan lukuun ottamatta koulujen loma-aikoja. Yksi kerhokerta kestää 1,5 tuntia. Palkka on 35e/kerhokerta. Matkakuluja korvataan myös tarpeen mukaan.

Ensisijaisesti kerhoa ollaan perustamassa Turkuun tai Raisioon, mutta mikäli hakijoiden joukosta löytyy henkilö, jolla on saatavilla kerhotoimintaan soveltuva edullinen tai maksuton toimitila, voidaan kerho perustaa myös muulle paikkakunnalle.

Kerhoa voi vetää yksin tai kaksin. Paikkaa voi hakea valmiina ohjaajaparina tai itsekseen. Kaksi ohjaajaa jakaa palkan puoliksi.


Ohjaajan tehtävät pähkinänkuoressa:

• Suunnittelet kerhon ohjelman Luonto-Liiton ympäristökasvatusmateriaalin avulla. Kerholla voi olla jokin teema (esim. ympäristötaide tai retkeily) ohjaajan kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Apua suunnitteluun saat tarvittaessa liitolta.
• Ohjaat kerhoa kerran viikossa iltapäivisin. Tarkempi ajankohta voidaan neuvotella.
• Pidät yhteyttä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin väkeen, kerholaisten huoltajiin sekä mahdollisesti myös toimitilaan, jossa kerho kokoontuu.

Edellytämme ohjaajilta vähintään 18 vuoden ikää. Valinnassa eduksi katsotaan Luonto-Liiton kerho-ohjaajakoulutuksen käyminen tai muu soveltuva alan koulutus sekä aiempi kokemus kerho-ohjaajana toimimisesta tai muusta lapsiryhmien kanssa työskentelystä. Luonnonharrastustausta on myös hyötyä tehtävässä.

Olemme suunnittelemassa Luonto-Liiton kerho-ohjaajakoulutusta Turkuun syyskuulle. Koulutus on ilmainen syksyllä alkavan kerhomme ohjaajiksi valituille.

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten ympäristö- ja luonnonharrastusjärjestö. Luontokerhot ovat osa Luonto-Liiton ympäristökasvatustoimintaa. Voit tutustua Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiriin osoitteessa www.luontoliitto.fi/vasp.

Ilmaise kiinnostuksesi mahdollisimman pian. Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro itsestäsi ja ideoistasi! Olemme yhteydessä hakijoihin heinäkuun viimeisen viikon aikana ja sovimme haastattelut elokuun alkuun.

Vapaamuotoiset hakemukset ja tiedustelut 31.7. mennessä sähköpostitse piirin aluetyöntekijälle: Satu Suvanto, satu.suvanto@luontoliitto.fi

Kuva: Milla Aalto

Puolueet eivät ole sitoutuneet riittäviin ilmastotoimiin – järjestöjen kampanja kirittää rohkeaa ilmastopolitiikkaa

Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, puolueiden ohjelmissa ilmastokriisin vakavuus ei vielä näy riittävästi. Korvaamaton-kampanjassa yhdeksän ympäristö- jakehitysjärjestöä vaatii yhdessä vapaaehtoisten ja tunnettujen vaikuttajien kanssa lisää konkretiaa Suomen ilmastopolitiikkaan.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa siihen, että Suomi tekee osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Lupauksen ja useimpien puolueiden ohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden välillä on kuitenkin vielä liian iso kuilu. Järjestöt kirittävätkin puolueita aitoihin ilmastovaaleihin tänään alkavassa Korvaamaton-ilmastovaalikampanjassa ja ovat laatineet toimenpidelistan 1,5 asteen Suomelle. Jotta Suomen ilmastopolitiikka saadaan 1,5 asteen mukaiseksi, luonnon tulee sitoa enemmän hiilidioksidia kuin ihminen aiheuttaa vuonna 2030.

"Suomessa pitää esimerkiksi päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä, investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen, sekä vähentää metsien hakkuita. Tarvitsemme nyt käyttöön kaikki uskottavasti päästöjä vähentävät keinot, jotka ovat sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija ​Mia Rahunen​.

Kampanjassa ovat mukana Birdlife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi. Järjestöt ovat esittäneet nykyisille eduskuntapuolueille tarkentavia kysymyksiä, joiden pohjalta tehtävä analyysi puolueiden tämänhetkisistä ilmastokannoista julkaistaan maaliskuun puoliväliin mennessä.

”Ilmastonmuutos uhkaa meille suomalaisille korvaamattomia ja rakkaita asioita. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt, kaikki muut hyvät yhteiskunnalliset tavoitteet vesittyvät. Meidän pitää varmistaa, että poliitikot osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja kohtelevat ilmastonmuutosta kriisinä. Seuraavan eduskunnan on mahdollistettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho​.

Korvaamaton-kampanjassa suomalaiset jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa tunnisteella #korvaamaton ja näyttävät poliitikoille, mitä heille korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa. Myös monet tunnetut suomalaiset kannustavat puolueita pikaisiin toimiin ja kertovat, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on heille tärkeää. Yksi kampanjan tukijoista on presidentti ​Tarja Halonen.

"Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole luopumista meille tutuista asioista, vaan se on paremman elämän turvaamista sekä meille että seuraaville sukupolville. Suomessa on keinoja ilmastokriisin torjuntaan ja tähän muutokseen tarvittavat resurssit, joten meillä on ainutlaatuinen tilanne näyttää rohkaisevaa esimerkkiä ilmastopäätöksissä", Halonen sanoo.

Korvaamaton-ilmastovaalikampanja käynnistyy 28. helmikuuta.

Lisätiedot:

Fingo: Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 050 3176686, ​hanna.aho@fingo.fi
Greenpeace: Olli Tiainen, ilmasto- ja energiavastaava, p. 040-1648606, ​olli.tiainen@greenpeace.org
SLL: Otto Bruun, suojeluasiantuntija, p. 040-6313399, ​otto.bruun@sll.fi
WWF Suomi: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, p. 0​50 4344972​, ​mia.rahunen@wwf.fi
Korvaamaton-kampanjan koordinaattori: Varpu Sairinen, p. 040-4875391, ​varpu.sairinen@sll.fi

www.korvaamaton.fi

#korvaamaton #ilmastovaalit #nytonpakko