1.9.2015

Muoviton syyskuu

Syyskuun ekokampanjana vietetään Muovitonta syyskuuta. Kampanja haastaa nimensä mukaisesti vähentämään syntyvän muoviroskan määrää.

Teksti: Sofia Böling

Muovi on erityisen ongelmallinen materiaali merien kannalta. Ensimmäiseksi sopii mainita, että öljy on muovin raaka-aine. Öljyntuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja aiheuttaa riskin öljyonnettomuuksille.

Maailmassa tuotetaan yli 90 miljardia kiloa muovia vuodessa. Tästä määrästä noin 10% päätyy vesistöihin esimerkiksi teollisuuden päästöistä tai yhdyskuntajätevesistä. Osa mereen päätyneestä muovista painuu merien pohjaan ja loppu jää pinnalle kellumaan tai ajautuu rantoihin. (1)

Meressä oleva jäte vahingoittaa meressä eläviä eläimiä; roskat voivat aiheuttaa vammoja ja tukehtumiskuolemia tai eläimet voivat erehtyvä luulemaan jätettä ravinnoksi. Muovijäte ei sula eläinten elimistöissä vaan tukkii ruuansulatuskanavan ja täyttää mahalaukun aiheuttaen aliravitsemusta. Pohjalle jäänyttä muovia on mahdoton poistaa meristä aiheuttamatta eliöille vielä suurempaa vahinkoa. (2, 3)

Merivirtojen liikkeet keskittävät merien pinnalla olevaa roskaa jätepyörteiksi. Jätepyörteiden kokoa kuvaavat luvut ovat murheellisia: Pyörteissä on noin 3,5 miljoonaa tonnia muovia. Jätepyörteiden koko on kymmenkertaistunut joka vuosikymmen 1950-luvulta lähtien. Nykyään pyörteet kattavat jopa 40% Maapallon meripinta-alasta. (6)

Muovi hajoaa luonnossa äärettömän hitaasti. Vähitellen se pilkkoutuu pienemmiksi hiukkasiksi aaltojen liikkeen, hapettumisen ja auringon UV-säteilyn seurauksena. Näin syntyy mikroskooppisen pientä mikromuovia. Monet planktoneliöt eivät pysty erottelemaan tätä mikromuovia ravinnostaan vaan syövät sitä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat saaneet näyttöä siitä, että muovi kertyy suurempiin eläimiin, kun ne syövät mikromuovia syöneitä pieniä eliöitä. (4, 6)

Mikromuovia ei päädy vesiin ainoastaan suuresta muoviroskasta irtoamalla. Pieniä muovirakeita löytyy myös lukuisista kosmetiikkatuotteista, kuten hammastahnasta, kuorintavoiteista ja shampoosta, ja nämä muovirakeet huuhtoutuvat jätevesien mukana vesistöihin. Mikromuovia on vaikea suodattaa pois jätevedestä, joten se päätyy sellaisenaan luonnonvesiin. Kosmetiikan ohella mikromuovipäästöjä syntyy kotitalouksissa pyykinpesun yhteydessä: kun peset polyesteripohjaista vaatetta, muovisia kuidunpalasia huuhtoutuu pesuveteen. (4, 5)

Osa muoveista on itsessään ympäristömyrkkyjä. Vaikka kaikki muovi ei olekaan ehdottoman myrkyllistä, muovin tekee haitalliseksi sen myrkkyjä keräävä ominaisuus: ympäröivän meriveden myrkyt tarttuvat muoviroskaan, jonka myrkkypitoisuudet voivat olla jopa miljoonakertaiset verrattuna ympäröivään meriveteen. (3, 5)

Yksittäisellä ihmisellä on useita keinoja vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että muovia pääsee mereen mahdollisimman vähän. Tässä niistä muutamia:
  • Älä heitä roskia luontoon. Kierrätä jätteet asianmukaisesti.
  • Älä osta mikromuovia sisältävää kosmetiikkaa. Ympäristömerkeistä Joutsenmerkki on kieltänyt muovin käytön joutsenmerkityissä tuotteissa. Älypuhelimiin ladattavalla CosmEthics-sovelluksella voi tunnistaa muovia sisältävät tuotteet.
  • Allekirjoita vetoomus YK:n alaisen kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi.
  • Älä osta mitään turhaa.
  • Osta mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita.
  • Älä osta pullotettua vettä.
  • Älä hanki turhia muovipusseja. Kangaskassien lisäksi on olemassa kestopusseja hedelmille. Muista, että kangaskassia on käytettävä useita kertoja, jotta sellaisen käyttö on ympäristöystävällisin valinta.
  • Haasta itsesi ja kaverisi mukaan Muovittoman syyskuun kampanjaan Facebookissa.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistuu Muovittomaan syyskuuhun jakamalla aiheeseen liittyviä meemejä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi suunnitteilla on Plastic Planet -elokuvailta.

Lähteet:
1. Wikipedia
2. Suomen YK-liitto
3. Biologian ja maantieteen opettajien liitto
4. Suomen ympäristökeskus
5. Tiedetuubi
6. Suomen YK-liitto
7. Joutsenmerkki