Kevätpörriäiset ja nurmilinnut ovat täällä

Terveisiä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin Kevätseuranta-retkeltä

Teksti ja kuvat: Milla Aalto

Turun seudulla kolmatta Kevätseuranta-viikonloppua vietettiin kerrassaan ihastuttavassa säässä. Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin nuorten Kevätseuranta-retki alkoi sunnuntai-iltapäivänä häikäisevässä auringonpaisteessa, 10 °C lämmössä ja leppeässä tuulessa. Suuntasimme viiden osanottajan retkiporukalla Halistenkoskelta Virnamäen metsiin ja kalliokedoille, Aurajoen rantapoluille ja Ravattulan pelloille kevään merkkejä etsimään.

Kohisevalla Halistenkoskella oli liikkeellä paljon muitakin ulkoilijoita.

Heti retken aluksi tehtiin ensimmäiset Kevätseuranta-havainnot: västäräkit kisailivat Halistenkosken kalaportaiden kaiteilla ja naurulokit mekastivat joella. Pirteät nurmilinnut olivatkin suurelle osalle porukasta kevään ensimmäiset, ja itsekin olin tehnyt ensihavaintoni niistä vasta edellisenä päivänä. ”Västäräkistä vähäsen” tuntui tässä säässä aivan asialliselta ennusteelta, vaikkei kesä vielä aivan nurkan takana olekaan.

Löydäktö västäräkin?

Matkalla Virnamäelle nähtiin tienvarressa joukoittain kukkivia leskenlehtiä. Yksi sammakko havaittiin myös tien reunalla, arvatenkin matkalla kutupaikoille, ja peipon laulua kuului jo joka suunnalta. Kärpäset surrasivat. Kävellessä tuli lämmin, ja takkeja piti jo alkaa riisua. Eikö ensihavaintoa tyytyväisestä ulkoilijasta t-paidassakin voida pitää melko varmana kevään merkkinä?

Leskenlehti merkittiin Kevätseurantaan ehdottomasti runsaaksi.

Kuljettuamme hevoslaitumien välitse kaartavaa mutaista tietä metsän reunaan havaitsimme oitis kekomuurahaisten olevan liikkeellä. Keossa kuhisi korvin kuultavasti ja polullakin näkyi vilinää. Kevätpiipot kukkivat vanhojen mäntyjen varjossa. Metsässä raikui niin räkätti-, musta- kuin punakylkirastaankin laulua. Hurjasta lintukonsertista oli vaikea osoittaa yksittäisten lintujen ääniä retkeläisille.

Muurahaiskeon pinnalla kävi vilinä.

Virnamäestä siirryttiin Aurajokirantaa seuraillen Ravattulan suuntaan, tarkoituksena piipahtaa pienellä lammella katsomassa, josko vesiliskoja tai vaikka lisää sammakoitakin olisi näkyvillä. Lammella tavattiin kuitenkin vain vesimittareita ja malluaisia, mutta sen sijaan joella havaittiin koko joukko sammakoita soitimellaan – keskellä kirkasta päivää. Matkalla peltojen poikki myös kuultiin ja nähtiin kiuruja soidinlennossaan.

Vesiliskolammella oli hiljaista.

Lämmin sää oli houkutellut liikkeelle jo ensimmäiset kimalaisetkin. Rauhallisesti maanpinnan tuntumassa pörräileviä kimalaiskuningattaria havaittiin retken aikana peräti kaksi. Onneksi pajut ja leskenlehdet ovat jo kukassa ja tarjoavat ravintoa pörriäisille. Myös vasta heränneitä nokkosperhosia lepatteli jokirannassa laitumen reunalla pari kappaletta. Perhosten myötä ajatukset lensivät nopeasti kesään ja Virnamäen kallioketojen kukkaloistoon. Nyt kasvillisuutta oli vielä aika niukasti, mutta tunnelma oli kuitenkin mukava.

Virnamäen kallioketo oli vielä aika talvisen näköinen - auringonpaiste kuitenkin lämmitti jo reippaasti.

Hyvinkin läheltä kaupunkikeskustaa voi löytyä yllättävän hienoja, kokemisen arvoisia luontokohteita. Virnamäellä pääsee ihailemaan vanhaa metsää jyhkeine mäntyineen ja Aurajoen rannan kallioketojen idyllistä perinnemaisemaa vain muutaman kilometrin päässä Turun vilinästä. Kohde on myös arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa rautakautista muinaisjäännösaluetta. Metsästä löytyy muun muassa salaperäisiä kuppikiviä. Retkellä keskusteltiinkin paitsi kevään merkeistä myös muinaisjäännöksistä, joiden taustoja valotti arkeologiaan opiskeleva piiriaktiivimme.

Alueen rautakautisten asukkaiden kovertamia, mahdollisesti uhraukseen käytettyjä kuoppia suuren kiven pinnassa.

Seuraavan kerran Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää Kevätseurantaa 24.4. Turun Kakskerrassa Lasten luontopäivä -tapahtuman yhteydessä. Tulossa on myös nuorille suunnattu linturetki Kaarinassa Piikkiönlahdella 7.5. Tornien taiston puitteissa. Lisätiedot näistä ja muistakin tapahtumistamme löytyvät tapahtumakalenteristamme: www.luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat

Tämä retkikertomus on julkaistu alun perin Kevätseurannan blogissa.

Huomio vaatteisiin!

Nuukuusviikko ja Vaatevallankumous kannustavat tekemään kestävämpiä valintoja

Nyt vietetään Nuukuusviikkoa, jonka tarkoituksena on nostaa esiin kierrätyksen ja säästämisen teemoja. Tällä viikolla järjestetään luonnonvarojen säästäväiseen käyttöön liittyvää toimintaa eri puolilla Suomea.

Teemaviikon puitteissa Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestää 15.4. klo 16–19 Vaatteidenvaihtotorin Turun luonnonsuojelukeskuksella, osoitteessa Martinkatu 5. Rahaa ei tällä kirppiksellä liiku, ainoastaan vaatteet vaihtavat omistajaa. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita lahjoittamaan vaatteitaan ja tekemään löytöjä!

Seuraavalla viikolla starttaavassa Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että vaateteollisuudelta kaivataan lisää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kampanjaan osallistuu satoja tuhansia ihmisiä yli 80 eri maassa. Pue sinäkin 18.–24. huhtikuuta (yhtenä tai useampana päivänä) jokin vaate päällesi nurinpäin, ota selfie ja kysy vaatemerkiltä #WhoMadeMyClothes.

Maailmanparantamista ja yhdessäoloa Pohjanmaalla

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistui Luonto-Liiton Talvipäiville 18.-20.3. Tänä vuonna Talvipäivät pidettiin Kokkolassa Ohtakarin saarella, entisen Lohtajan kunnan alueella. Järjestämisvastuussa oli Luonto-Liitto Pohjanmaa.

Teksti: Sofia Böling
Kuvat: Pilvi-Leena Peltomäki

Talvipäivät kokoaa luontoliittolaiset eri puolilta Suomea pitämään hauskaa, toimimaan ja oppimaan yhdessä. Monet uudet kasvot tulivat viikonlopun aikana tutuiksi. Jo matka biokaasubussilla taittui yhdessä Uudeltamaalta, Hämeestä ja Keski-Suomesta tulevien luontoliittolaisten kanssa. Myös pohjoisemmista piireistä tuli usea osanottaja.

Ohtakari on saari ja kalastajakylä Kokkolassa. Ohtakarin ranta näytti henkeäsalpaavan kauniilta, kun se kimalteli lumen peitossa auringonvalossa ja kun jäinen meri näytti sulavan horisontissa siniseen taivaaseen.

Ohtakarin ranta.
© Pilvi-Leena Peltomäki

Ohtakarin luonto ei ole koskematonta, vaan saarella on kalastajakylä ja leirikeskus.

© Pilvi-Leena Peltomäki

Talvipäivillä oli luvassa tutustumista, retkeilyä, luentoja, iltaohjelmaa ja saunomista. Lauantain ohjelma alkoi Luonto-Liiton piirien esittelyllä, jota seurasi luento pyhästä ja sen katoamisesta luonnossa.

Suuren osan ajasta veivät pienemmissä ryhmissä toteutetut työpajat. Kukin Talvipäiville osallistunut osallistui kahteen työpajaan. Työpajojen aiheet vaihtelivat laidasta laitaan: toisissa työpajoissa keskusteltiin aktivismista, toisissa tutustuttiin syväekologiaan tai sopeuduttiin liikkumaan äänettömästi luonnossa. Halukkaat pääsivät kokeilemaan vaikuttamista videolla ja ideoimaan netin käyttöä luonnonsuojelussa. Osa opetteli ilmastokasvatusta eli ilmastonmuutoksesta kertomista lapsille.

Kuten Luonto-Liiton tapahtumissa yleensä, myös tämän vuoden Talvipäivillä syötiin hyvin. Lauantai-iltana herkuteltiin, koska monilla Luonto-Liiton piireillä - myös Varsinais-Suomen piirillä - on tänä vuonna 40-vuotissyntymäpäivät.

Lauantain iltaohjelmassa ei unohdettu kyseisenä päivänä vietettyä Earth Houria: osa illan ohjelmasta tapahtui tunnelmallisesti kynttilänvalossa. Illalla jaettiin ansiomerkkejä ja tanssittiin metsätansseja. Ne ovat piiritansseja, joita säestää suomalaiseen muinaisuskoon pohjautuva, metsäteemainen vuorolaulu.

Huomiota herätti hippituoli. Hippituolissa voi tunnustaa ympäristösyntinsä ja hyvitykseksi pyöräyttää pyörästä hyvän teon.

© Pilvi-Leena Peltomäki

Lisäksi illalla kilpailtiin seuraavien Talvipäivien järjestämisvastuusta Keski-Suomen ja Hämeen piirien välillä jo lopetetun Bumtsibum -tv-ohjelman tyyliin. Keski-Suomen piiri voitti ja sai kunnian järjestää ensi vuoden Talvipäivät.

Luonto-Liittoon olennaisesti kuuluva retkeily oli osana myös Talvipäivien ohjelmaa. Uskaliaimmat ja vähiten unta tarvitsevat luontoliittolaiset lähtivät aamulla linturetkelle ja illalla pöllöretkelle.

Lintutorni Ohtakarilla.

© Pilvi-Leena Peltomäki

Sunnuntaina  pääsimme osallistumaan kakkarataan, jonka ideana oli tunnistaa eläimiä niiden ulosteiden perusteella.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri kiittää järjestäjiä, työpajan vetäjiä ja kokkeja vuoden 2016 Talvipäivistä. Nähdään ensi vuonna Keski-Suomessa!

Jännittäviä leiriseikkailuja yli kielirajojen

Ainutlaatuinen leirikonsepti Kaksi kieltä & luonto järjestää taas suosittuja kaksikielisiä leirejä kesällä 2016

Kaksi kieltä & luonto -leireillä voit nauttia seikkailusta, luontoelämyksistä ja kesäilosta yli kielirajojen. Vuoden 2015 kokemukset osoittivat, että lapset innostuivat kokeilemaan ruotsinkielen käyttöä kaksikielisen toiminnan innostavassa ilmapiirissä.

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri osallistuu kahden leirin järjestämiseen toimialueellaan. Paraisten kielikylpyleireillä hyödynnetään kaksisuuntaisen kielikylvyn menetelmiä. Leirille osallistuu siis sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lapsia. Naantalin Rymättylän perheleirille ovat tervetulleita niin kaksikieliset kuin suomen- ja ruotsinkielisetkin perheet.

Monipuolisessa leiriohjelmassa on tiedossa erätaitoja, luonnon ihmettelyä, pelejä ja leikkejä, ja tietenkin uimista ja leirinuotion tunnelmaa. Sisältö on suunniteltu herättämään lasten kielellistä uteliaisuutta ja tukemaan sekä suomen- että ruotsinkielen kehittymistä. Leiriohjaajat ovat kevään aikana käyneet läpi monikielisyyspedagogiikan intensiivisen koulutuksen. Kaikki tämä mahtavissa kesäisissä luonto- ja saaristomaisemissa!

Kaksi kieltä & luonto -leirit ovat keskeinen osa Natur och Miljön, Helsingin yliopiston ja Luonto-Liiton tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on edistää monikielisyyttä ja eri kieliryhmien välistä kanssakäymistä. Päämääränä on kehittää menetelmiä ja suuntaviivoja monikielisen vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. Tutkimuspuolesta vastaavat Helsingin yliopiston tutkijat Anna Slotte ja Fritjof Sahlström.

Lue lisää leireistä ja hankkeen sisällöstä Natur och Miljön nettisivuilta. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta naturochmiljo.fi/lager.

Lisätiedot:

Martina Uotinen, projektikoordinaattori
martina.uotinen [ät] naturochmiljo.fi
045 2700317
www.naturochmiljo.fi

Harakkakallion Oravat vauhdissa

Kuulumisia Toivolan toimintakeskuksella toimivasta erityislasten ja -nuorten luontokerhosta

Teksti ja kuvat: Pirjo Salo

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri perusti vuoden alussa kaksi erityisryhmäkerhoa yhteistyössä Toivolan toimintakeskuksen kanssa. Noin 10–16-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu luontokerho ”Oravat” on pyörähtänyt hyvin käyntiin, ja olemme tutustuneet kerholaisten kanssa kerhon omaan lähimetsään, Harakkakallioon.

Kerholaiset ja toimintakeskuksen ohjaaja seikkailulla Harakkakallion metsässä.

Ensin kartoitimme alueen; sinne mahtuu niin metsäisiä kuin kallioisiakin alueita kivenlohkareinen. Vaikka metsäalueen reunamat ovat osittain melko tiheästikin rakennettuja, ei keskellä metsää ole siitä tietoakaan. Aikamoinen seikkailualue siis keskellä taajamaa.

Harakkakallion metsäalue nousee paikoitellen korkealle ja sieltä näkyy kauas Itäharjun tornille asti, jonne linnuntietä pitkin on lähes 3,5 kilometriä matkaa. Havupuiden valtaama metsäalue on jäänne muinaisesta jääkaudesta. Siitä muistona ovat suuret kivenlohkareet, joita näkyy siellä täällä.

Taivaalla tapahtuu, ja Harakkakalliolta näkyy kauas.

Luontokerholaiset ovat tutustuneet alueeseen leikkien ja aluetta tutkien. Kevät etenee hurjaa vauhtia ja olemme jo aloittaneet Kevätseurantaa. Puiden silmut pullistelevat ja valmistautuvat hiirenkorville puhkeamiseen, pikkupurot solisevat ja vihreää alkaa löytyä sulavan lumen alta.

Roskiakin sieltä löytyy ja kevään mittaan olisi suunnitteilla siivoustalkoita. Reippaat kaverit sieltä jo uudenvuoden rakettiroskia keräilivätkin. Tavoitteena olisi saada metsä siistiksi ja mukavaksi rentoutumispaikaksi kaikille, hauskoja leikkejä ja tutkimusmatkoja unohtamatta.

Rakettiroskia keräämässä.

"Saadaankohan mekin näin iso roskalava?" kerholaiset miettivät.