28.7.2022

Vihaatko ampiaisia?

Meneekö ihana kesäpäivä piloille, kun grillin ääreen tai piknikille ilmestyy kutsumattomana vieraana ampiainen?

Ampiaiset eivät ole varsinaisesti kiinnostuneita ihmisistä, vaan ne houkuttelee paikalle ravinnon lähde. Jos pihalla grillataan tai esillä on muuta ruokaa tai ruoan rippeitä, paikalle voi pörrätä ampiaisia. Ne voivat vaikuttaa tungettelevilta, mutta yleensä ne eivät uhkaa ihmistä, vaan ovat vain ruuanhaussa.

Ampiainen pysyy helpommin syrjemmällä, jos sille asettaa tarjolle houkuttelevampaa ruokaa, jota saadakseen sen ei tarvitse tunkea lähelle ihmisiä. Esimerkiksi piknikillä voi sijoittaa vähän matkan päähän ampiaisille oman hillopurkin.

Enimmäkseen harmiton

Ampiaiset käyttävät pistintä metsästäessään hyönteisiä ravinnoksi toukilleen ja puolustautuessaan uhkia vastaan. Ampiaiset ovat ihmiselle enimmäkseen harmittomia. 

Jos ampiainen kokee olonsa uhatuksi, se saattaa kuitenkin pistää myös ihmistä. Uhattuna ampiaiset ja muut yhteiskuntapistäiset erittävät viestiaineita, jotka hälyttävät muut lajitoverit puolustautumaan. Ampiaisia ei siis kannata turhaan uhata eikä varsinkaan tappaa.

Etenkin ampiaispesä kannattaa kiertää kaukaa. Joskus pesä on pakko hävittää esimerkiksi asunnon oven tai muun tärkeän kulkureitin luota, missä se voi olla vaaraksi lapsille tai allergisille. Silloin toimeen kannattaa kutsua ammattilainen.

Ampiaiset erottaa mehiläisistä ja kimalaisista karvattoman ja kiiltävän näköisestä vartalostaan ja kapeasta ampiaisvyötäröstään. Useat ampiaiset ovat varsin kookkaita n. 1-2 cm mittaisia ötököitä. Jos vastaan tulee keltamustaraidallinen suht hiljainen ötökkä, kannattaa katsoa hieman tarkemmin. Jos sillä on litteä peräpää, suuret silmät ja se välillä lentää paikallaan ilmassa, se on todennäköisesti kukkakärpänen.

Ampiaisen, kuten muidenkin myrkkypistiäisten, pisto voi aiheuttaa allergisen reaktion, joka voi olla vaarallinen. Allergikon kannattaakin väistää ampiaiset mahdollisuuksien mukaan turvallisen välimatkan päästä. Syyskesällä ampiaiset saattavat käyttäytyä aggressiivisemmin myös ihmistä kohtaan, kun niiden yksikesäisen yhteiskunnan elämä alkaa hiipua ja joutilaat työläiset viettävät elämänsä ehtoopuolta kierrellen toimettomina. 

Jos syyskesällä levottomat ampiaiset alkavat käydä liikaa haitaksi etenkin lapsille tai allergikoille, niiden määrää voi vähentää vaikkapa tekemällä myrkyttömän ampiaisansan mehupullosta, jonne ampiaiset hukkuvat.

Keväällä ampiaista ei kuitenkaan kannata tappaa, sillä kevään ensimmäiset liikkeellä olevat kookkaat yksilöt ovat kuningattaria, jotka ovat vasta perustamassa pesää.

Arvokas ja hyödyllinen

Aiheuttamastaan harmista huolimatta ampiaiset eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti turhia ja pahoja, kuten eivät muutkaan eläimet, jotka ihminen kokee vaarallisiksi tai ärsyttäviksi. Ne ovat osa luontoa ja sellaisinaan arvokkaita. 

Kun haluamme viettää aikaa ulkona nauttien kesäisestä luonnosta, emme voi valita siitä viihdykkeeksemme vain tiettyä osaa. Saamme aina koko paketin ja meidän on vain hyväksyttävä se, että siihen sisältyvät usein myös ampiaiset.

Vaikka ampiaiset ruokkivat toukkiaan saalistamalla hyönteisiä ja keräämällä muuta eläinperäistä ravintoa pesäänsä, ne myös ruokailevat kukissa ja toimivat muiden pörriäisten tapaan pölyttäjinä. Ilman pölyttäjiä ihmiselläkään ei olisi ruokaa, sillä ilman pölytystä monet viljelykasvit eivät tee satoa.

Ampiaiset suojaavat olemassaolollaan myös muita pölyttäjähyönteisiä, kuten kukkakärpäsiä, joiden ulkomuoto jäljittelee ampiaista: hyönteisiä syövät eläimet välttävät myrkkypiikillä varustettua ampiaista, mutta myös sitä muistuttavaa kukkakärpästä.

Ampiaiset toimivat myös viljelijän ja puutarhurin apulaisina saalistaessaan kirvoja, toukkia ja muita tuholaisian pidettyjä ötököitä, jotka syövät viljely- ja puutarhakasveja. Lisäksi ampiaiset ovat osa luonnon “siivouspartiota”, joka pilkkoo ja hajottaa pois mm. kuolleet eläimet.

Ampiaisia ei ole syytä vihata. Niitä on hyvä kunnioittaa. 

Tarkastelemme tänä kesänä eräänlaisen luontosuhteen ilmentymiä ja pohdimme inhottujen ja vihattujen eläinten herättämiä tunteita. Osallistu keskusteluun aihetunnisteilla #luontoinho #erityinenluontosuhde.

Kuva: S. Rae (creativecommons.org/licenses/by/2.0/legalcode)