6.10.2015

Seikkailuja staalojen ja máddujen mailla

Kuvia ja tunnelmia Vaspin luonnonharrastusleiriltä Inarista 12.-19.7.2015

Teksti: Milla Aalto
Kuvat: Klaus Kurki, Santeri Karjalainen, Silja Aalto, Sofia Böling


Kuten aiemmassa leiripostauksessamme heinäkuussa lupailtiin, julkaisemme nyt lisää terveisiä ja paljon valokuvia tapahtumarikkaalta leiriviikolta. Leirin vaellusohjelmalinjalta julkaistiin jo aiemmin oma retkikertomuksensa, joten keskitymme tässä postauksessa kämppäleiriohjelmalinjan tapahtumiin.

Leirillä oli mukana kaikkiaan kaksikymmentä osanottajaa, henkilöstö mukaan lukien. Suurin osa porukasta lähti liikkeelle Turusta. Loput liittyivät seuraan Tampereelta, Oulusta ja Rovaniemeltä. Matka taittui Rovaniemelle saakka junalla, sieltä eteenpäin tilausajolla. Reissuun lähdetiin Turusta lauantai-iltana kahdeksan aikaan ja perille Nukkumajoen leirikämpälle Inariin saavuttiin maanantaina iltapäivällä kolmen maissa, joten takana oli melko monta tuntia matkustamista ennen kuin oltiin määränpäässä.

Kun Inarissa lastauduttiin ulos bussista leirikämpän pihaan, oli sää kylmä ja harmaa, mutta pelättyä räkkää oli onneksi paljon vähemmän kuin odotettiin. Ensimmäinen leiripäivä alkoi tavaroiden lastaamisella bussista kämppään ja majoittumisella.

© Klaus Kurki

Leirin ensimmäinen ohjelmanumero oli tutustumisrinki, jonka myötä saatiin myös vähän lämmiteltyä, kun otettiin kyykkäysleikin avulla selvää osanottajien taustoista ja mielenkiinnonkohteista.

© Klaus Kurki

Maanantain ohjelmassa oli myös kanoottimelontaharjoituksia Nukkumajoen suvannolla sekä leiripaitojen maalaamista. Paitojen koristelussa käytettiin lehtiä ja varpuja erilaisten kuvioiden painamiseen sekä valmiita sabluunoita leirin ja Luonto-Liiton logojen tekemiseen.

© Klaus Kurki
© Klaus Kurki

Jokaisen leiripäivän aamu alkoi joogahenkisellä venyttelyllä ja verryttelyllä tai meditaatioharjoituksella metsässä leirikämpän lähellä. Keskittyminen vaati ankarasti hermoja, sillä paikallaan pysyvä joogaaja sai muutamassa minuutissa ympärilleen valtavan parven inisevää räkkää, minkä lisäksi kekomuurahaiset kipittivät jaloissa. Silti aamuharjoituksesta tuli oikein suosittu ohjelmanumero.

Tiistaina päivän teema oli vaeltaminen. Aamulla tutustuttiin aiheeseen teoriassa: kuultiin pidempään vaellusta harrastaneiden osanottajien ajatuksia rinkan ja repun pakkaamisesta, varusteiden valitsemisesta, reitin suunnittelusta ja suunnistuksesta. Lounaan jälkeen vaellusohjelmalinjalle ilmoittautuneet leiriläiset lähtivät matkaan kohti Hammastunturin erämaata, ja kämppäleiriporukka patikoi mukana alkumatkan.

© Klaus Kurki

Maisemien jylhyys ja luonnon moninaiset yksityiskohdat tekivät vaikutuksen ensikertalaisiin Lapin-kävijöihin. Leiriläiset halusivat valokuvata kaiken, joten kulku taittui hitaasti ja havainnointiin käytettiin runsaasti aikaa. 

© Klaus Kurki
© Santeri Karjalainen
© Santeri Karjalainen

Matkan varrelta löydettiin muun muassa paljaaksi kaluttu poron raato, josta oli jäljellä enää vain luita ja karvaa. Kolkkoa näkyä tarkasteltiin ja valokuvattiin huolellisesti.

Edesmenneen poron maalliset jäänteet
© Klaus Kurki
© Santeri Karjalainen

Monen tunnin patikoinnin ja haastavien suunnistusvaiheiden jälkeen sankka tunturikoivikko väistyi ja alkoi nousu kohti Nukkumapää-tunturin huippua. Nousun aikana suoritettiin Pihka-luonnonharrastusmerkin tunturinrinnetutkimustehtävää.

© Santeri Karjalainen

Rinnettä ylös kuljettaessa löydettiin kiinnostavia kasveja, kuten riekonmarjaa ja sielikköä, sekä kohdattiin tunturiylänköjen veikeitä asukkeja, kiivaasti vihelteleviä kapustarintoja.

Kapustarinta (Pluvialis apricaria)
© Santeri Karjalainen

 Huipulta näki kauas Inarijärvelle. Pilvet väistyivät hetkeksi niin, että aurinko pääsi pilkahtelemaan.

Näkymä Nukkumapäältä Inarijärven suuntaan
© Santeri Karjalainen
© Klaus Kurki

Evästauon jälkeen vaeltajien ja kämppäleiriläisten tiet erkanivat, kun kämppäleiriporukka lähti suunnistamaan takaisin Nukkumajoelle. Aikataulu oli päässyt hiukan venähtämään, joten paluumatkalla yritettiin pitää kiirettä, jotta ehdittäisiin päivällisajaksi takaisin.

© Santeri Karjalainen
© Santeri Karjalainen
© Santeri Karjalainen

Iltaisin ohjelmassa oli uimista ja saunomista sekä luonnollisesti fiilistelyä ja tarinankerrontaa iltanuotiolla. Myös iltapalat kokattiin pääosin nuotiolla, ja ruokalistalla oli perinteisten muurikkalettujen ohella köyhiä ritareita.

© Klaus Kurki
Muurikkaritareita soijavispikuorrutteella
© Klaus Kurki

Keskiviikkona kämppäleirissä perehdyttiin saamelaiseen kansanperinteeseen ja mytologiaan, jonka värikkäistä hahmoista leiriläisten suurimmaksi suosikiksi ja keskeisimmäksi jutunjuureksi nousi Staalo. Paljon huomiota saivat myös máddut, eläinten kantavanhimmat, ja niihin liittyvä tematiikka. Esimerkiksi sammakoiden haltijan, kiehtovan Cubbomáddun, suojatteja tavattiin Nukkumajoen rannoilla useampaan otteeseen leiriviikon aikana.

Ruskosammakko (Rana temporaria)
© Santeri Karjalainen

Saamelaisesta mytologiasta inspiroiduttiin päivän taidetyöpajoissa, joissa luotiin muun muassa maataidetta ja runoutta. Ohjelmaan sisältyi myös luontosuhdeharjoituksia ja luovaa tanssia metsässä. Illalla leiriin saapui saamelaisperinnettä Inarissa opiskellut vierailija, joka osallistui myös iltaohjelmaan.

Maataideteos kämpän pihassa
© Silja Aalto

Kämpän lähellä liikuskeli lukuisia poroja, osa niistä vasojen kanssa. Kuukkeli, kansanperinteen pyhä henkilintu, vieraili useamman kerran pihassa ja tulipa peräti syömään sille tarjottuja pähkinöitäkin. Nukkumajoen suvannolla ja läheisellä jängällä havaittiin muun muassa valkoviklo, pikkukuovi, laulujoutsenia ja lapintiiroja. Kahtena päivänä aamuvirkut lähtivät linturetkelle jo kuudelta.

Poro (Rangifer tarandus tarandus)
© Klaus Kurki
© Santeri Karjalainen
Pikkukuovi (Numenius phaeopus)
© Santeri Karjalainen

Illan tullen leiriläisten huomion varasti kettu, joka ilmestyi kämpän pihapiirin etsimään ravintoa ja tunki rohkeasti aivan ihmisten lähelle nuotiopaikalla. Aluksi ketun käytös herätti huolta eläimen terveydentilasta, sen turkkikin oli niin rönttöinen, mutta loppujen lopuksi kyse taisi olla vain vähän raihnaisesta yksilöstä, joka oli keksinyt helpon tavan saada ravintoa. Vähän ressukalta se joka tapauksessa vaikutti.

Kettu (Vulpes vulpes)
© Santeri Karjalainen
© Santeri Karjalainen

Torstaina tehtiin jälleen patikkaretki pois kämpältä. Suuntana oli Saukkojänkä. Sää oli lämpimämpi, joten hyttysiä ja mäkäriä riitti aiempaa enemmän, mutta retken tunnelma oli joka tapauksessa hyvä. Saukkojänkänojan uljasta koskipaikkaa putouksineen ihasteltiin pitkään.

Saukkojänkänojan koski
© Klaus Kurki
© Klaus Kurki

Perjantaina oli vuorossa patikointi- ja melontaretki Nukkumajoenjärvelle. Kanootit vedettiin Nukkumajoen suvannolta järven puolelle metsän läpi, ja leiriläiset pääsivät vuoroin kävellen, vuoroin meloen matkaamaan järven ympäri. Retken aikana keskusteltiin muun muassa järven rannalla sijaitsevista muinaisasuinpaikoista ja alueen asutushistoriasta.

Näkymä Nukkumajoenjärvelle
© Klaus Kurki
Kullero (Trollius europaeus)
© Santeri Karjalainen

Viimeisen leiripäivän ohjelmassa oli aamuvarhaisen linturetken ja meditaatioharjoituksen lisäksi pääasiassa pakkailua ja paikkojen siivoamista. Leirikokit tarjosivat yllätysjälkkäriä lounaalla. Vieraskirjaan rustattiin terveiset ja tehtiin havainnollistava piirros Staalosta.

Aukeama vieraskirjasta
© Sofia Böling

Lopuksi kaikki leiriläiset, ohjaajat ja kokit kokoontuivat vielä ryhmäkuvaan kämpän pihamaalle ennen kuin tilausbussi tuli hakemaan ja pitkä paluumatka etelään alkoi.

© Klaus Kurki

Vasp järjestää luonnonharrastusleirin noin 15-29-vuotiaille nuorille myös ensi kesänä. Luvassa jälleen monipuolinen retkeilyviikko luonnon helmassa hyvässä seurassa. Leirin aika, paikka ja teema julkaistaan piirin tapahtumakalenterissa keväällä. Seuraa tiedotusta!