24.4.2015

Pelastuvatko Purunpään metsät?

Hakkuut saatiin pysäytettyä, mutta ratkaisu on maanomistajan käsissä

Purunpään alue Kemiönsaarella on maisemallisesti ainutlaatuinen, metsäinen ja korkeakallioinen niemi Saaristomeren rannalla. Kaikkiaan 350 hehtaarin laajuisella alueella luonto on monimuotoista ja vaihtelevaa. Saaristomeren kansallispuistoa suunniteltaessa 1970-luvulla asiantuntijat pitivätkin Purunpään saamista osaksi kansallispuistoa erittäin tärkeänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä maat omistava kulttuuriyhdistys Konstsamfundet vastusti suojelua.

Purunpään tulevaisuudesta nousi viime syksynä laaja huoli, kun Konstsamfundet suunnitteli hakkaavansa yli 10 hehtaaria Natura-alueella sijaitsevia merenrantametsiä. Arvostelun seurauksena Konstsamfundet lupasi jäädyttää hakkuut ja arvioida uusissa suunnitelmissaan myös suojeluvaihtoehtoa. Se lupasi tiedottaa, kun suunnitelmat ovat selvät, mutta aloittikin hakkuut kaikessa hiljaisuudessa.

Paikalliset luonnonsuojelijat löysivät 11.4.2015 Purunpään metsistä lukuisia leimikoita ja Trollklintenin luona avohakkuut oli jo aloitettu. Kävi ilmi, että Konstsamfundetilla oli jo edellisestä syksystä lähtien ollut suunnitelmat avohakata noin 35 hehtaaria ja harvennushakata noin kuusi hehtaaria Purunpäässä Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja Ekhamnin luonnonsuojelualueeseen rajautuen.

Moto jyräsi metsää, vaikka Konstsamfundet oli luvannut kartoittaa suojeluarvot.

Nämä hakkuut uhkasivat rikkoa luonnoltaan poikkeuksellisen hyvin säilyneen saaristometsäkokonaisuuden, jolla on suuri merkitys saariston metsäluonnon monimuotoisuudelle, alueen ympärivuotisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden virkistys- ja retkeilymahdollisuuksille sekä saaristomaisemalle, sillä Purunpään alue on Lounais-Suomessa ainoa paikka, jossa mannervyöhyke muuttuu suoraan ulkosaaristoksi. Luonnon, maiseman ja retkeilyn näkökulmasta sekä hyvän saavutettavuuden kannalta Purunpäällä on myös valtakunnallista merkitystä. 

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä lukuisat paikalliset ihmiset lähtivät vastustamaan hakkuita. Mielenosoittajat saapuivat Purunpäähän torstaina 16.4. ja saivat hakkuut pysäytettyä iltapäivän aikana. Mukana oli myös joukko Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin aktiiveja.

Metsän puolustajat kokosivat rivinsä ja pysäyttivät hakkuut.

Noin 13 hehtaaria ehdittiin kaataa, mutta valtaosa suunnitellusta avohakkuualueesta kuitenkin säästyi.

Seuraavana päivänä osapuolet asettuivat neuvottelupöytään tilanteen ratkaisemiseksi. Neuvotteluissa sovittiin, että hakkuut ovat keskeytettyinä siihen saakka, kunnes Konstsamfundet saa valmiiksi metsänhoitosuunnitelman suojeluehdotuksineen. Purunpään arvokkaat metsät saivat vähintään aikalisän.

Hakkuiden pysähdyttyä Luonto-Liiton metsäryhmäläiset jäivät inventoimaan kohdetta. Kun metsäkone oli poistunut, päästiin tutkimaan leimikkoaluetta ja löydettiin äärimmäisen harvinaista lahokaviosammalta. Se on erityissuojeltu laji, josta on vain alle 20 havaintoa koko Suomesta. Jos hakkuita ei olisi saatu pysäytettyä, tämä esiintymä olisi menetetty. Saatuaan tiedon lahokaviosammaleen löytymisestä ELY-keskus päätti suojella sen esiintymisalueen. Sammallöydön ansiosta Purunpäähän saadaan välittömästi uusi, noin 2–3 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. 

Ahkeran vastarinnan myötä Purunpään ainutlaatuiset saaristometsät saivat aikalisän ja uuden pikku suojelualueen, mutta niiden tulevaisuus on edelleen epävarma.
Raportin kuvat otti anonyyminä pysyttelevä aktivisti. 
Teksti on koostettu seuraavien lähteiden pohjalta:

Luonto-Liiton Metsäblogi 15.4.2015  
Luonto-Liiton Metsäblogi 16.4.2015
Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 16.4.2015
Luonto-Liiton tiedote 16.4.2015
Luonto-Liiton tiedote 17.4.2015

1.4.2015

Aktivismia, retkeilyä ja yhdessäoloa saariston luonnossa

Luonto-Liiton Talvipäivät 20.-22.3.2015

Teksti: Milla Aalto ja Ville Laitinen
Kuvat: Teemu Saloriutta ja Ville Laitinen

Luonto-Liiton legendaarsia Talvipäiviä vietettiin tänä vuonna 20.-22. maaliskuuta Kemiönsaaren Högsåralla. Talvipäivien järjestämisestä vastasi Varsinais-Suomen piiri. Tapahtumaan osallistui yli kuusikymmentä luontoliittolaista, ja osanottajia saapui paikalle järjestön jokaisesta piiristä aina Pohjois-Suomea myöten.

Kiinnostusta Talvipäiviä kohtaan ilmeni odotettua enemmän, mikä kertookin ehkä yhteisen väentapaamisen tarpeellisuudesta ja yhteenkuuluvuuden hengestä Luonto-Liitossa. Vaikka yhteydenpito voidaan hoitaa nykyään pitkälti sähköisesti, ei yhdessä vietettyä viikonloppua korvaa mikään määrä sähköposteja tai Skype-puheluita. Tällainen viikonloppu voimauttaa ja inspiroi jatkossakin toimimaan yhteisten tärkeiden asioiden puolesta.

Pipot ja lakit heitettiin ilmaan, kun oltiin kokoonnuttu ottamaan talvipäivien iloista ryhmäkuvaa.
© Teemu Saloriutta

Saaristomeri oli ehdoton valinta, kun mietittiin, missä päin Varsinais-Suomea vuoden 2015 talvipäivät järjestetään. Varsinais-Suomen ylpeyttä, Saaristomeren kansallispuiston ainutlaatuista luontoa haluttiin tehdä tutuksi kaikille luontoliittolaisille ympäri maan. Tapahtumapaikka etsittiin Kemiönsaaren tuntumasta muun muassa helpon saavutettavuuden vuoksi, ja muutaman mutkan kautta päädyttiin Högsåran saarelle, Högsåra Pensionatin tiloihin.

Högsåran idyllisiin saaristolaismaisemiin saavuttiin biobussilla.
© Teemu Saloriutta
Osa porukasta yöpyi ulkona erilaisissa telttamajoitteissa.
© Teemu Saloriutta

Talvipäivien ohjelmassa perehdyttiin suomalaisen metsäkulttuurin ja Suomen metsiensuojelun historiaan. Suomalaisen metsäkulttuurin vaiheista kertoivat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo sykähdyttävässä kuvaesityksessään, jossa käytiin läpi mm. suomalaisen muinaisuskon suhdetta metsiin. Sen jälkeen saatiin kuulla Luonto-Liiton Metsäryhmässä neljällä eri vuosikymmenellä vaikuttaneiden metsäaktivistien sankaritarinoita suomalaisista metsätaisteluista: kuinka aktivistit onnistuivat kerta toisensa jälkeen pysäyttämään hakkuita eri puolilla maata ja pelastamaan arvokkaita metsäkohteita tuholta.

Työpajoissa päästiin tutustumaan metsäaktivistin työkalupakin sisältöön, suunnittelemaan Liiton kärkikampanjan tulevaa tempausta, oppimaan poliittista metsävalokuvausta, pohtimaan Luonto-Liiton Metsäryhmän toimintaa ja roolia sekä purkamaan luovuutta antamalla sanalle valta runoustyöpajassa.

Työpajoissa jaettiin tietoa, opittiin ja ideoitiin uutta. Tässä perehdytään metsäaktivistin työkalupakkiin,
eli käydään läpi, minkälaisia keinoja metsien suojelusta kiinnostuneella aktivistilla on käytettävissään.
© Ville Laitinen

Lauantain perinteikkääseen iltaohjelmaan sisältyi kiperä lajinmääritysvisa, Luonto-Liiton ansiomerkkien jakaminen, vaikuttava räp-esitys, runonlausuntaa sekä valokuvaesitykset poliittisen metsävalokuvausen työpajaan osallistuneiden parhaista otoksista ja Vaspin viime vuoden retkien huippuhetkistä. Illan päätteeksi siirryttiin vielä ulos tanssimaan metsätansseja tulen ympärillä.

Ansiomerkkien jakaminen nostaa hymyt huulille.
© Teemu Saloriutta
Näin tyyni ja kirkas oli sää Högsåralla sunnuntain vastaisena yönä. Tämän tähtitaivaan alla
kokoonnuttiin tanssimaan Metsätansseja, joissa toistuivat suomalaisen muinaisuskon teemat.
© Teemu Saloriutta

Lisäksi Talvipäivillä tietenkin retkeiltiin. Sekä lauantai- että sunnuntaiaamuna retkiporukka lähti liikkeelle jo kello kuudelta kohti saaren parhaita lintujentarkkailukallioita. Sunnuntaipäivän ohjelmasta suurimman osan haukkasi Pihka-retki, jonka osanottajat tekivät yhdessä kaksi Luonto-Liiton luonnonharrastusmerkki Pihkan tehtävää. Saaristomeren kevättalvi näytti jo aika lailla keväiseltä ja muuttolintujakin havaittiin mukavasti.

Reippaimmat retkeilijät olivat liikkeellä auringonnousun aikaan.
© Teemu Saloriutta
Kirkas aamunkoitto kultasi rantakalliot.
© Teemu Saloriutta
Pihka-retkellä muun muassa opeteltiin tunnistamaan talviasuisia lehtipuita.
© Teemu Saloriutta

Kaikkiaan talvipäivät menivät erinomaisesti. Suurkiitokset kaikille osallistujille, järjestäjille, puhujille, työpajan vetäjille sekä kokeille!

Tapahtuman päätteeksi ojennettiin vielä Talvipäivien uusi kiertototeemipaalu eteenpäin ensi vuoden järjestäjäpiirille. Tiukan ja hurjaksi yltyneen taiston päätteeksi järjestäjän vastuun sekä paalun itselleen nappasi Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri (POLP). Tavataan siis ensi vuonna Pohjanmaalla!

Varsinais-Suomen piiri kiittää ja kuittaa.
© Teemu Saloriutta